KUIVA HUMALA OIREYHTYMÄ

Mitä on "kuiva humala"?

"Kuiva humala" kuvaa alkoholistin tilaa, kun hän tuntee olonsa epämukavaksi kun hän ei juo. Juomisensa aikana alkoholisti paljastaa tiettyjä normaalista asenteistaan ja käyttäytymisestään poikkeavia piirteitään. Jos nämä piirteet säilyvät juomisen lopettamisen jälkeenkin, häntä kutsutaan "kuivaksi".

"Kuiva" viittaa siihen tosiasiaan, ettei hän juo: "humala" tarkoittaa samojen poikkeavien asenteiden ja käyttäytymisen jatkumista, jotka ilmenivät juoma-aikana. Toisin sanoen , hänen elämänsä laadussa ei ole tapahtunut edistymistä. Yksinkertaisesti sanoen hän on kännissä ilman juomista.

Alkoholismi on sairaus, joka hallitsee uhriaan sekä fyysisesti että psyykkisesti. "Kuiva humala" tekee saman.

Monet, alkoholisti mukaan lukien, kuvittelevat, että kun juominen lakkaa, palaa normaali tila automaattisesti. Näin ei ole. Normaali tila palaa vain, jos alkoholisti pysyy raittiina ja samanaikaisesti ponnistelee muuttaakseen ajattelunsa ja käyttäytymisensä, mikä puolestaan tekee hänestä tasapainoisen ihmisen.

"Kuiva humala" on tärkeä termi, joka alkoholistin on ymmärrettävä, koska toipumisensa aikana hän todennäköisesti joutuu kokemaan joukon tähän tilaan liittyviä ongelmia. "Kuiva" on päässyt vasta puoleen väliin joen yli. Lisäponnistuksin hän voi selvitä joen yli; ilman niitä hän alkaa vajota, eli joutuu uudelleen juomaan. Tämä saattaa tapahtua uudelleen ja uudelleen. Mutta aina on toivoa - toivoa, joka ei perustu pelkästään haaveisiin; toivoa, joka perustuu sellaisten ihmisten todellisiin kokemuksiin, jotka ovat onnistuneesti ylittäneet tyrskyävän pyörteisen virran.

"Raitis elämä" sisältää hyvän laadukkaan elämän viettämisen ilman alkoholia. Tämä tarkoittaa uudelleen sopeutumista ja muutosten tekoa tavoitteena paluu hyvään elämäntapaan, jollaista mahdollisesti koki paljon ennen kuin juomaongelma syntyi. Tämä on tehtävä, joka on suunniteltava ja toteutettava. Uusien elämäntapojen luominen vaatii kärsivällisyyttä. Kuitenkin, SE VOIDAAN SAAVUTTAA.

Seuraava taulukko kattaa joitakin yleisiä "kuiva huikka" piirteitä retkahdusherkillä potilailla verrattuna "raittiisiin" toipuviin alkoholisteihin.

Lyhyesti sanottuna, juomiseen palaaminen ei ole tietoinen valinta, vaan johdonmukainen lopputulos, jota edeltää sarja varoittavia oireita. Näiden varoittavien merkkien lopullinen päätepiste on juominen; tai ne voivat johtaa vakavaan mielen järkkymiseen, fyysisiin ongelmiin tai vakavaan stressiin, joka saattaa johtaa itsemurhayrityksiin.

Vanha sanonta: "Tämäkin menee ohi" kannattaa muistaa "kuiva huikka" vaiheessa. Tämä auttaa alkoholistia selviämään tehokkaasti epämukavuudesta ja saa hänet todella pois siitä.

Tutkikaamme muutamia vaaran merkkejä. Näiden ymmärtäminen auttaa varhaista havaitsemista ja retkahduksen ehkäisyä.

PELKO HYVINVOINNISTA

Alkoholistit toipumisensa alkuvaiheessa kokevat suunnatonta pelkoa ja ahdistusta. Heiltä puuttuu luottamus elämän kohtaamiseen ilman alkoholia. On kuin luopuisi vanhasta luotettavasta ystävästä.

Tämä pelko on lyhytaikainen ja katoaa ajastaan.

KIELTÄMINEN

Alkoholisti kieltää jyrkästi totuuden itsestään. Hän ei hyväksy elämäntapansa muuttamisen tarvetta.

Ainoastaan peloton moraalinen itsetutkiskelu, kuten AA:n neljännessä askeleessa kuvataan, voi auttaa häntä murtamaan kieltämisensä.

LIIKA-ITSEVARMUUS

Alkoholisti vakuuttaa itselleen, ettei hän koskaan enää juo. Hän tekee "suuria lupauksia". Hän ei noudata päivittäistä ohjelmaa.

Järjestelmällinen käytännön päivittäinen ohjelma auttaa häntä säilymään raittiina.

YRITYKSET RAITISTAA MUITA

Hän yrittää opettaa muita ja koettaa raitistaa toisia. Hän alkaa kiinnittää huomiotaan enemmän ja enemmän siihen, mitä muut tekevät kuin siihen, mitä hänen itsensä tulisi tehdä.

Hän voi säilyä raittiina, jos hän keskittyy tunnistamaan omat puutteensa ja omaksuu sopivat keinot niiden muuttamiseen.

PUOLUSTELU

Tapahtuu huomattava puolustelun lisääntyminen, kun tulee puhe hänen ongelmistaan. Hän löytää monia syitä välttää AA:ta ja hänen perustelunsa paljastavat yrityksen jättää huomiotta se totuus, että hän tarvitsee AA:ta tai muuta apua.

Tämä käyttäytymismalli on välttämättä murrettava, koska jatkuva raittius ehdottomasti tarvitsee tukea ja apua muilta.

PAKONOMAINEN KÄYTTÄYTYMINEN

Käyttäytymismallit tulevat hyvin jäykiksi. Kun alkoholisti on muiden seurassa, hän on joko pyrkii hallitsemaan keskustelua tai vaikenee. Myös työnarkomaniaa alkaa esiintyä. Muutamat muutkin pakonomaiset käyttäytymismallit ovat oireita, kuten uhkapeli, korttipeli, toto ja muiden mielialaan vaikuttavien aineiden käyttö.

Tämä pakonomainen käyttäytyminen voidaan ohjata positiiviseen suuntaan. Esimerkiksi häntä voidaan rohkaista käymään kirkossa, rentoutumaan perheenjäsenten parissa tai osallistumaan säännöllisesti AA-palavereihin.

IMPULSIIVINEN KÄYTTÄYTYMINEN

Hän tekee tärkeitä ratkaisuja ilman riittävää harkintaa. Nämä impulsiiviset toiminnat johtavat äärimmäisiin stressitilanteisiin.

Menetelmä, jolla selviää tästä, on päätösten toteuttamisen lykkääminen. Uudelleen harkitseminen auttaa häntä varmasti tekemään tarpeelliset muutokset päätöksiinsä. "Hiljaa hyvä tulee".

YKSINÄISYYS JOHTAA MASENNUKSEEN

Potilas kertoo voimakkaista yksinäisyyden jaksoista. Jos hän on ensinkään tekemisissä toisten ihmisten kanssa, se on joko pakonomaista tai impulsiivista sekaantumista. Hän tuntee itsensä äärimmäisen masentuneeksi tässä vaiheessa. Tavallisesti perheenjäsenet tai ystävät yrittävät "piristää" häntä ylös masennuksestaan.

Nämä perheenjäsenten ja ystävien yritykset eivät tehoa. Mahdollisesti hän tarvitsee antidepressiivista lääkitystä.

PUTKINÄKÖ

Alkoholisti tarkastelee elämää eristettyinä lokeroina ei kokonaisuutena. Tämä johtaa liian suureen keskittymiseen elämän yhteen alueeseen, johtaen muiden alueiden täydelliseen laiminlyöntiin.

Esimerkiksi, hän menee joka päivä töihin aikaisin aamulla ja työskentelee myöhään iltaan. Hän tulee kotiin hyvin myöhään, ei seurustele vaimonsa tai lastensa kanssa vaan menee heti nukkumaan. Näin tapahtuu toistuvasti. Toisin sanoen, hän kiinnittää tarpeettoman suurta huomiota työhönsä, ja tekee liikaa töitä silloinkin, kun se ei ole ensinkään tarpeellista. Tämä johtaa perheen, ystävien ja muiden elämän alueiden täydelliseen laiminlyöntiin.

Sen sijaan, että hän omistautuisi vain yhteen alueeseen, hänen tulisi laatia sopiva toimintasuunnitelma. Perheen parissa vietetty aika ja lasten kanssa leikkiminen rikastuttavat perhe-elämää. Toiminnot kuten lukeminen, puutarhanhoito, sukulaisten ja ystävien luona vierailu sekä fyysiset harrastukset saattavat auttaa häntä selviytymään elämästään paremmin.

EPÄSÄÄNNÖLLISET TAVAT

Epäsäännöllisiä ruokailu- ja nukkumistapoja havaitaan usein. Hän joko nukkuu jatkuvasti tai ei kykene nukkumaan useaan vuorokauteen.

Järjestelmällinen suunnitelma, joka sisältää hyvät ruokailutottumukset ja rentoutumista voi ainoastaan auttaa. Hyvä terveys ja riittävästi lepoa ovat hyvin tärkeitä. Ihminen, joka tuntee voivansa hyvin on taipuvaisempi ajattelemaan oikein.

RAKENTAVAN SUUNNITTELUN PUUTE

Toiveajattelu alkaa korvata realistisen suunnittelun. Hän ei kiinnitä huomiota yksityiskohtaiseen suunnitteluun. Häntä voidaan kuvata päiväuneksijana.

Tämä voidaan voittaa, jos potilasta autetaan tulemaan tietoiseksi omista henkilökohtaisista puutteistaan ja tekemään realistinen suunnitelma, joka voidaan panna täytäntöön.

KÄRSIMÄTTÖMYYS

Ajatus, että "Minä olen yrittänyt kaikkeni, mutta mikään ei toimi" alkaa kehittyä. Hänestä asiat eivät kehity tarpeeksi nopeasti, tai muut eivät tee kuten heidän pitäisi.

Positiivinen tapa selvitä tästä, on auttaa häntä ymmärtämään alkoholismin aiheuttamat puutteet ja tukea häntä laatimaan 24-tunnin suunnitelma niin, ettei hän odota mahdottoman toteutumista.

SEKAVUUDEN AJANJAKSOT

Sekavuuden ajanjaksot lisääntyvät määrältään, kestoltaan ja vaikeusasteeltaan.

Esimerkiksi päätösten teko tulee mahdottomaksi. Hänen ajatuksensa kiertävät kehää ja häneltä puuttuu oikeaa arvostelukykyä.

Toipuvalle alkoholistille voidaan vakuuttaa, että nämä ovat osa sairautta ja näitä esiintyy. Jakaen ja tiedostaen se tosiasia, että nämä häviävät ajastaan, autetaan häntä etenemään raittiutta kohti.

ÄRTYMYS JA SUUTTUMUS

Alkoholisti suuttuu ja turhautuu sekä osoittaa kaunaa muita kohtaan. Hän saattaa syyttää toisia liiasta kriittisyydestä. Tämä johtuu hänen omasta asenteestaan itseään kohtaan. Tämä puolestaan lisää hänen omaa stressiään ja ahdistustaan.

ETENEVÄ PÄIVITTÄISEN OHJELMAN RAPISTUMINEN

Kaikki päivittäiset rutiinit rapistuvat. Säännölliset ylösnousun ja nukkumaanmenon ajat katoavat. Syöminen ei tapahdu oikeaan aikaan. Hän ei pysty pitämään sopimuksiaan. Hän tuntee itsensä sekavaksi ja hänellä on paljon joutilasta aikaa. Myös tämä johtaa jännitykseen, turhautumiseen ja pelkoon.

Kuten aikaisemmin todettiin, realistinen päivittäisten toimintojen suunnitelma on ainoa ratkaisu tähän ongelmaan.

EPÄSÄÄNNÖLLINEN OSALLISTUMINEN AA:N KOKOUKSIIN

Järkeistämiskuvioita kehittyy puolustamaan tätä menettelyä. Hoito ja toipuminen ovat menettäneet etusijansa.

Tämä on vaarallinen varoitusmerkki. Säännölliset seurantakäynnit hoitopaikassa ja AA-palavereihin osallistuminen ovat välttämättömiä toipumiselle. Niitä ei voida korvata. "Ensimmäiset asiat ensin".

TURHAUTUMINEN

Tämä on tulos avuttomuuden ja suunnattoman huonon omanarvon tunteista. Potilas ei hyväksy apua toisilta. Tavallisesti hän saavuttaa tämän olemalla agressiivinen tai hiljaa vetäytymällä pois. Ajatustoiminnat ja arvostelukyky ja ajattelukyky ovat puutteelliset. Hän tuntee itsensä ehdottoman avuttomaksi ja voimattomaksi.

Nämä tilat ovat normaaleja toipumisen aikana ja katoavat ajan myötä.

ITSESÄÄLI

"Miksi nämä asiat sattuvat minulle? Miksi minä yksin olen alkoholisti? Kukaan ei arvosta mitä teen!" Nämä ovat normaaleja tapoja, kuinka potilas ajattelee.

Asioiden jakaminen AA:n jäsenten ja hoitohenkilökunnan kanssa saattaa auttaa häntä oivaltamaan ja vakuuttumaan, että myös hän voi viettää arvokasta ja laadukasta elämää.

AJATUKSET SOSIAALISESTA ALKOHOLIN KÄYTÖSTÄ

Tässä vaiheessa potilas kuvittelee, että hänen ongelmistaan voidaan selvitä juomalla. Hän alkaa kuvitella, että hän voi juoda kohtuullisella tavalla.

Hän alkaa kokeilla kohtuullista juomista; mutta hyvin pian hän palaa pakonomaiseen juomiseen ja kohtaa kaikenlaisia alkoholiin liittyviä ongelmia.

Jälkiviisaasti potilas tajuaa, että on monia muitakin vaihtoehtoja juomiselle. Jos hän alkaa juoda, hän ei kykene lopettamaan ja palaa väistämättä pakkomielteiseen ja liialliseen alkoholin käyttöön ja myös siihen liittyviin ongelmiin.

Uusi lähestymistapa retkahduksen hoito-ohjelmaan voidaan muotoilla pitäen mielessä nämä varoitusmerkit.

Tämä sisältää:

- Opetetaan potilaalle varoitusmerkkien olemassaolo

- Opetetaan potilaalle ja hänen läheisilleen kuinka he voivat

tunnistaa varoitusmerkit

- Vakuutetaan potilas siitä, että tukea on saatavissa, mikä auttaa retkahduksen ehkäisyssä. Tämä puolestaan johtaa hänet nauttimaan laadukkaasta elämästä.

Tapausselostus:

Kuunnelkaamme R J Solbergin tarina. (R J Solberg oli alkoholismin hoitokeskuksen johtaja ja "Kuiva Huikka" käsite on hänen luomansa.

"Minä jouduin juomaan 20 vuoden raittiuden jälkeen. Se kauhistutti muutamia - suututti toisia - ja eräät eivät kyenneet uskomaan sitä. Ihmiset kyselivät, "Kuinka tämä voi tapahtua 20 vuoden jälkeen?" Minä oivalsin, ettei alkoholismi katoa pitkänkään raittiuden aikana. "Kuiva huikka" kokemus edeltää aina retkahdusta. Niin tapahtui myös minun kohdallani... Kuinka?

"Alkuun saavutin raittiuden liittymällä AA:han. Osallistuin lukuisiin palavereihin ja huomasin yllätyksekseni, että raittius oli mitä halusin. AA antoi sen minulle täysin. Se oli uudestisyntymiseni - ei ainoastaan minulle, vaan kaikille läheisilleni.

"Seuraavan 10 vuoden aikana minulle ei ollut mikään tärkeämpää kuin osallistumiseni AA:han, ja elämäni täyttyi niistä hyvistä asioista mitä toivoa saattaa. Liityin uudelleen seurakuntaani, tunsin oloni mukavaksi, ja olin todella muuttunut ihminen.

"Nautin käden puristuksista ja selkään taputtelusta mikä korotti arvoani omissa ja toisten silmissä. Kehitin ehdottoman tärkeyden tunteen. Todella kuvittelin olevani nöyrä.

"Kymmenentenä raittiina vuotenani otin vastaan kokopäiväisen työn "Alkoholismin hoito keskuksessa". Se ei ollut helppo ratkaisu. Keskustelin perheenjäsenteni, työnantajani ja monien AA-ystävieni kanssa. Muutaman kuukauden kuluttua minua pyydettiin neuvonantajaksi. Aloin luennoida myös ulkopuolella.

"Ulkopuoliset tehtäväni lisääntyivät ja aloin jättää väliin AA-palavereitani. Aloin jäädä pois sunnuntain jumalanpalveluksista. Vakuutin itselleni, että mitä tein oli hyvän asian puolesta. Kuitenkaan en tajunnut missä olin menossa. Olin omahyväisyysretkellä.

"Minulle alkoi kehittyä fyysisiä vaivoja ja vakuutin itselleni "tämäkin menee ohi" kunnes eräänä päivänä päädyin sairaalaan stressin ja väsymyksen aiheuttaman tilanteen vuoksi.

Lääkärit kehoittivat minua rentoutumaan. Laiminlöin heidän neuvonsa ja palasin aikaisempaan työrytmiini. Ei enää AA-palvereita - ei enää keskittymistä "24 tunnin ohjelmaan" - ei enää kirkossa käyntejä.

"Sitten eräänä päivänä SE tapahtui - sairaana, lopen uupuneena ja kykenemättömänä selviytymään ongelmistani, minä join. Muutamassa päivässä aloin juoda enemmän ja enemmän. En ollut tietoinen liiallisesta juomisestani. Järkeilin - miksi ei?!. Tein edelleen työni.

"Fyysinen kuntoni huononi ja jouduin leikkaukseen.

"Ansaitsenko minä kaiken tämän? Nyt minulla oli tekosyy jäädä kotiin. Tämä antoi minulle paremman tilaisuuden juoda enemmän ja enemmän. Juominen lisääntyi. Ajatus täydellisestä epäonnistumisesta ja täydellinen toivottomuus alkoivat ahdistaa minua. Tunsin itseni kauhistuttavan yksinäiseksi.

"Eräänä aamuna minut kutsuttiin keskusteluun. Minut ympäröi lääkäri, pappi, hyvä ystävä hoitolaitoksesta ja muutamia perheenjäseniä. Tapauksestani keskusteltiin yksityiskohtaisesti ja tehtiin yksimielinen päätös, että minun tulisi palata hoitolaitokseen.

"Olin peloissani, tunsin syyllisyyttä. Kahden päivän kuluttua olin lentokoneessa matkalla hoitoon.

"Tällä kertaa hoito oli erilaista. Minulle selitettiin, kuinka kaikki minun hillittömät puutteeni johtivat retkahdukseen. En voinut uskoa mitä kuulin. Tunsin itseni noloksi, hämmentyneeksi ja lyödyksi.

"Voin nyt kertoa teille vakavasti, että "Kuiva Huikka" oireet on tunnistettava, jos ne aiotaan hallita. En ollut kyllin rehellinen havaitakseni omani. Mutta ehkä minun kokemukseni voivat auttaa sinua havaitsemaan omasi."

Lisähavaintoja

Kirjassaan: "Relapsin ehkäisy", Gorski ja Miller vetävät yhteen aikaisemmin mainitut "Kuiva Huikka" oireet seuraavasti.

Muutos

Muutos on elämän normaali osa, mutta samalla suuri stressin aiheuttaja. Stressi voi hyvin laukaista ihmisessä vasteen, joka johtaa hänet pois toipumisprosessista retkahduksen suuntaan, jos henkilö on tiedostamaton siitä mitä tapahtuu ja valmistautumaton selviytymään siitä.

On yleinen tapahtumaketju muutoksia, jotka usein aloittavat retkahdukseen johtavan tien. Se alkaa asenteen muutoksena, varsinkin toipumisohjelman tarpeellisuudesta ja johtaa sitten käyttäytymisen muutokseen ja elämän järjestyksen muutokseen, joka häiritsee meneillään olevan toipumisohjelman ylläpitoa. Laukaiseva tekijä voi olla myös ulkoinen tapahtuma, joka pakottaa potilaan muuttamaan päivittäistä ohjelmaansa ja näin lisää stressiä ja laukaisee sisäisen asenteen muutoksen.

Lisääntynyt stressi

Muutos tuottaa stressin, johon alkoholistit ovat taipuvaisia ylireagoimaan ja jota he saattavat sietää huonosti .

Kieltämisen uudelleen aktivoituminen

Kun stressitasot kohoavat ja tulevat kriittisiksi, on normaalia taipumus kieltää liiallisen stressin olemassaolo ja aloittaa uudelleen ne kieltämismekanismit, jotka liittyvät tähän sairauteen. Kun alkoholisti alkaa käyttää kieltämiskuvioita selviytyäkseen stressistä, samoin kuin hänellä oli tapana kieltää alkoholismin hyväksyminen, muut tähän liittyvät ajatustavat laukeavat.

Äkillisen vieroituksen jälkitila

Kohonnut stressi voimistaa vieroituksen jälkeisiä oireita. Kun nämä oireet   ajatusprosesseissa, tunnetiloissa ja muistiongelmina voimistuvat, stressi tasot kohoavat edelleen "mikä puolestaan pahentaa vieroitusvaiheen vaikeutta).

Käyttäytymisen muutokset

Vieroitusvaiheen oireiden kehittymisen, kieltämisen uudelleen aktivoitumisen ja kroonisen lisääntyneen stressin seurauksena potilas alkaa käyttäytyä erilailla. Hän menee edelleen samoihin paikkoihin, tekee samoja hommia, mutta hänen käyttäytymisensä aiheuttaa tarpeetonta stressiä ja luo pohjaa tulevalle kriisille.

Sosiaalinen murentuminen

Käyttäytymisen muutoksen seurauksena tapahtuu muutos suhteissa. Alkoholisti alkaa vaikuttaa toisiin erilailla ja seurauksena on sosiaalisten suhteiden murentuminen.

Rakenteen menetys

Elämän rakenne alkaa murtua. Toipumisohjelmat hylätään, rutiini ja päivittäiset tavat muuttuvat.

Arvostelukyvyn menetys

Rakenteen puute, tukisysteemien puute ja lisääntyvän vaikeat vieroitustyyppiset oireet johtavat sekavuuteen, epäjärjestykseen ja kyvyttömyyteen selvittää ongelmia tai tehdä ratkaisuja. Alkoholisti saattaa olla tunteiltaan puutunut tai ylireagoiva.

Kontrollin menetys

Seuraava vaihe on kontrollin menetys ajatustapoihin ja käyttäytymiseen. Henkilö ei tee järkeviä valintoja ja on kyvytön keskeyttämään tai muuntelemaan toimintojaan.

Vaihtoehtojen väheneminen

Hän alkaa uskoa, ettei hän enää pysty kontrolloimaan elämäänsä ja luulee, että ainoa vaihtoehto, joka hänellä on käytettävissään on mielisairaus, fyysinen tai tunne-elämän romahdus, itsemurha tai juominen.

Äkillinen taantuminen

Hän palaa juomiseen tai lääkkeiden käyttöön; hän saattaa saada stressiin liittyvän sairauden, psykiatrisia ongelmia, tunne-elämän romahduksen ja fyysisen ekshaustion; tai hän saattaa yrittää itsemurhaa tai tulla onnettomuusalttiiksi.

Juvalla 20.12.2000 Matti Rossi

KIRJALLISUUTTA

1. R J Solberg, The Dry Drunk Syndrome, Hazelden Foundation, 1980.

2. Charles W Crewe, A look at relapse, Hazelden Foundation, 1980.

3. R J Solberg, Dry Drunk Revisited, Hazelden Foundation, 1980.