Tekstikehys: 5 Oppilaiden hyvinvointia edistävä opetus Ellipsi:
TERVEYS JA HYVINVOINTI
Juvan
koulukeskuksessa Ellipsi: Toiminta-ohjeet ja käytänteet Ellipsi: Oppilaat, välituntitoiminta, oppilaskunta Ellipsi: Henkilökunta Tekstikehys: 4 Toiminta-
kulttuuri Tekstikehys: 7 Projektit ja kehittämishankkeet Ellipsi: Oppiaineet, terveystieto, liikunta, EO Tekstikehys: 6 Yhteistyö Tekstikehys: 3 Rakenteet ja palvelut Ellipsi: Oppilashuolto ja tukipalvelut Ellipsi: Fyysinen ympäristö, siivous, kunnossapito Ellipsi: Koulutervey-denhuolto Ellipsi: Kouluruokailu

Tekstikehys: 2 ARVOT, KASVATUSTAVOITTEET, AIHEKOKONAISUUDET, OPETUSSUUNNITELMA

1 JOHDANTO

Kansainvälisesti hyvinvointisuunnitelman laadinta on osa Euroopan terveet koulut –hanketta (ETK). Suomessa hanke on Koulun terveys- ja hyvinvointihanke, johon kuuluu noin 40 koulua ympäri Suomea. Hanke on toteutetaan vuosina 2005-2007.

Hankkeen visiona on terveyttä edistävä koulu, jossa koko kouluyhteisö voi hyvin. Koulujen terveyden edistäminen nähdään hankkeessa kokonaisvaltaisena toimintana, jota ohjaamaan tehdään jokaisen koulun oma terveys- ja hyvinvointisuunnitelma. Juvan koulukeskuksen suunnitelma on valtakunnallisen kriteeristön mukaan tehty paikallinen sovellutus.

Terveyden edistämisen keskus toimii hankkeen päävetäjänä ja kouluttajana. Hanke käynnistyi pilottikoulujen kanssa tehdyllä yhteistoiminnalisella prosessilla, jonka avulla laadittiin kriteeristöä ja ohjeistusta muiden koulujen hyvinvointisuunnitelmien toteuttamiselle. Pilottikoulujen hankkeet esiteltiin ja analysoitiin kansallisissa koulutuksissa. Tämän jälkeen jokainen verkoston koulu tuotti oman hyvinvointisuunnitelmansa. Terveyden edistämisen keskus antoi taustatukea yksittäisille kouluille asiantuntijaneuvontana ja materiaalin jakelijana.

Juvan koulukeskuksen hyvinvointisuunnitelman laatiminen on osa valtakunnallista prosessia, jossa ollaan mukana aikataulujen mukaisesti. Hyvinvointisuunnitelman kirjallinen osio on valmis syyslukukaudella 2006 ja sitä täydennetään keväällä 2007. Ensimmäiset toimenpiteet suunnitelman mukaisesti toteutetaan keväällä 2007. Erityispiirteenä hyvinvointisuunnitelmassa on se, ettei lukio ole mukana hankkeessa.

2 HYVINVOINTISUUNNITELMAN TAUSTAA

2.1 Suunnitelman tavoitteet ja toteutus

Suunnitelman tavoitteena on

· edistää terveyttä ja hyvinvointia koulukeskuksessa

· auttaa kokonaisuuden hahmottamisessa ja kehitettävien painopistealueiden valinnassa, toteuttamisessa ja arvioinnissa.

· kehittää terveyden edistämisen suunnittelua ja arviointia

· pitkäjänteinen työ terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi koulukeskuksessa.

· vähentää toimintojen päällekkäisyyksiä

· osallistaa koko kouluyhteisö (oppilaat, koulunkäyntiavustajat, opettajat, siivoojat, kouluterveydenhoitaja, keittiöhenkilökunta, kiinteistönhuoltajat, rehtorit ja vanhemmat) terveyttä ja hyvinvointia lisäävään toimintaan.

Visio

Juvan kouluyhteisön terveyden edistämisen avainsanoja ovat tulevaisuudessa kokonaisvaltaisuus, suunnitelmallisuus, pitkäjänteisyys, osallistaminen ja integrointi. Nämä kaikki elementit huomioidaan Juvan koulukeskuksen hyvinvointisuunnitelman laatimisessa, suunnitelman täytäntöönpanossa ja arvioinnissa. Pitkällä aikavälillä suunnitelman toteuttaminen vaikuttaa myönteisesti koko kouluyhteisön hyvinvointiin.

Suunnitelma toteutettiin seuraavissa vaiheissa

Juvan koulukeskus liittyi hankkeeseen lukuvuonna 2005-06.
Koulukohtaisiksi vastuuhenkilöiksi valittiin terveydenhoitaja, rehtori ja yksi aineenopettaja.
Vastuuhenkilöiden koulutus keväällä 2006.
Syksyllä 2006 rehtori nimesi opettajajäsenet hyvinvointityöryhmään ja ryhmän koollekutsuja valittiin.
Hyvinvointiryhmään otettiin muita jäseniä, niin että siitä tuli mahdollisimman laaja-alainen.
Hyvinvointiryhmä sopi etenemisaikataulusta ja vastuualueista kirjallisen suunnitelman toteuttamiseen.
Hyvinvointisuunnitelma koostettiin hyvinvointiryhmän tuottamista teksteistä syksyllä 2006.
Kehitysehdotuksia hyvinvoinnin lisäämiseksi kerättiin oppilailta, opettajilta, vanhemmilta, siivoojilta ja keittiöhenkilökunnalta.
Kaikista ehdotuksista hyvinvointityöryhmä valitsi yhteensä 14 ehdotusta äänestykseen.
Vapaaehtoinen äänestys niistä ehdotuksista, joita tulisi erityisesti kehittää koulukeskuksessa. Äänestyksen antamien tulosten ja hyvinvointiryhmän päätösten perusteella valittiin muutamia kehittämiskohteita, jotka toteutettaisiin keväällä 2007. Äänestyksen tulokset on esitetty liitteissä 3-6 ja valitut kehittämiskohteet on esitetty luvussa 8.1.
Tammikuussa 2007 valittiin opettajien keskuudesta yksi hyvinvointivastaava, joka jatkaa suunnitelman täydentämistä, käytännön toteuttamista, arviointia ja seurantaa.
Ensimmäinen versio hyvinvointisuunnitelmasta julkaistiin huhtikuussa 2007.
Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työ jatkuu...

2.2 Arvot ja kasvatustavoitteet

Juvan kunnan opetussuunnitelman mukaisesti arvoperusta määräytyy seuraavasti:

”Perusopetus tukee oppilaiden kasvua tasapainoisiksi, itsenäisiksi, kriittisiksi ympäristöään arvioiviksi yhteiskunnan jäseniksi, joilla on terve itsetunto. Opetus antaa oppilaille perustan laajaan yleissivistykseen sekä aineksia maailmankuvan avartamiseen ja syventämiseen. Lisäksi edistetään suvaitsevaisuutta ja kulttuurien välistä ymmärtämistä. Vanhemmat, oppilaat opettajat ja muu henkilökunta toimivat koulussa näiden yhteisten arvojen perustalta.”

Terveyden ja hyvinvoinnin kannalta keskeinen asia koulumme arvoperustassa on oppilaiden kasvun tukeminen niin, että heistä tulee tasapainoisia ja itsenäisiä nuoria, joilla on terve itsetunto. Tavoitteena on myös lisätä heidän suvaitsevaisuuttaan. Tähän työhön osallistuvat kaikki kouluyhteisön jäsenet ja vanhemmat.

2.3 Opetussuunnitelma

Koulun opetussuunnitelma on yksi perusta hyvinvointisuunnitelmalle. Opetussuunnitelman seuraavat osat liittyvät terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen.

· opetussuunnitelman yleiset tavoitteet

· koulun toimintakulttuuri

· aihekokonaisuudet

· oppilashuollon tavoitteet

· kodin ja koulun yhteistyön tavoitteet.

2.4 Aihekokonaisuudet

”Aihekokonaisuudet toteutuvat eri oppiaineissa niille luonteenomaisista näkökulmista oppilaan kehitysvaiheen tavalla. Aihekokonaisuuksia sisältyy yhteisiin ja valinnaisiin oppiaineisiin sekä yhteisiin tapahtumiin.”

Aihekokonaisuuksiin kuuluvat seuraavat osa-alueet: ihmisenä kasvaminen, kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys, viestintä- ja mediataito, osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys, vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta, turvallisuus ja liikenne sekä ihminen ja teknologia. Kaikki aihekokonaisuudet liittyvät jollakin näkökulmalla hyvinvointiin ja terveyteen, mutta alla on eritelty, mitkä asiat aihekokonaisuuksissa erityisesti liittyvät hyvinvointiin ja terveyteen.

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kannalta oleellinen aihekokonaisuus on ihmisenä kasvaminen, jonka päämääränä on tukea oppilaan kokonaisvaltaista kasvua ja elämän hallinnan kehittymistä. Tavoitteena on luoda kasvuympäristö, joka tukee toisaalta yksilöllisyyden ja terveen itsetunnon ja toisaalta tasa-arvoon ja suvaitsevaisuuteen pohjautuvan yhteisöllisyyden kehitystä.

Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys -aihekokonaisuuden yhtenä tavoitteena on, että oppilas oppii osallistumaan tarkoituksenmukaisella tavalla ja ottamaan vastuuta yhteisten asioiden hoidosta. Keskeisenä sisältönä on mm. että oppilas verkostoituu oman ja yhteisen hyvinvoinnin edistämiseksi.

Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta–aihekokonaisuuden päämääränä on lisätä oppilaan valmiuksia ja motivaatiota toimia ympäristön ja ihmisen hyvinvoinnin puolesta.

Turvallisuus ja liikenne–aihekokonaisuus auttaa oppilasta ymmärtämään turvallisuuden fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia ulottuvuuksia sekä opastaa vastuulliseen käyttäytymiseen.

Ihminen ja teknologia–aihekokonaisuuden keskeinen sisältö hyvinvoinnin kannalta on teknologiaan liittyvät eettiset, moraaliset ja hyvinvointi- ja tasa-arvokysymykset.

3 RAKENTEET JA PALVELUT

3.1 Fyysinen ympäristö

Koulun fyysinen ympäristö pyritään pitämään mahdollisimman siistinä ja hyväkuntoisena.

Siisteydestä vastaavat siivoojat ja hyväkuntoisuudesta kiinteistönhoitajat. Kunnossapito- ja korjaustarpeet merkitään koulun kansliasta löytyvään kiinteistönhoitajien vihkoon.

Siivous vaikuttaa sekä oppilaiden että henkilökunnan hyvinvointiin. Siivous vaikuttaa koulukeskuksen tilojen puhtauteen ja ilmanlaatuun. Siivouksen asiakkaita ovat oppilaat, opettajat, koko muu henkilökunta, iltakäyttäjät ja satunnaiset käyttäjät.

Koulussa siivoojat ovat osa koulun henkilökuntaa. Muun henkilökunnan tavoin he edustavat lapsille ja nuorille aikuisia ja ovat osaltaan myös kasvattajia. Siivoojat ja heidän tekemänsä työ ovat koululaisille mallina yleensä työnteosta ja yhteisestä ympäristöstä huolehtimisesta. Nähdessään siivoojan työssään, nuori voi käsittää, etteivät koulun viihtyvyys ja siisteys ole itsestään selviä asioita, vaan että niiden ylläpitämiseksi on tehtävä työtä. Parhaimmillaan nuori voi ymmärtää oman henkilökohtaisen vastuunsa siisteydestä.

Päiväsiivouksen luonteeseen kuuluu aikataulujen yhteensovittaminen ja tiivis yhteistyö tilan käyttäjien kanssa. Siivoojat tekevät opettajien ja rehtorin lisäksi yhteistyötä mm. kiinteistönhoito – ja keittiöhenkilökunnan kanssa. Toimiva tiedonkulku työyhteisön jäsenten välillä helpottaa oleellisesti siivoojien työtä. Esimerkiksi ajoissa saatu tieto koululla pidettävien erilaisten tilaisuuksien ajankohdasta, samoin kuin lukujärjestysmuutoksista, antavat mahdollisuuden siivoustyön järkevään suunnitteluun. Vastaavasti tieto siivouksen työsuunnitelmista voi olla tarpeen muulle henkilökunnalle silloin, kun se voi vaikuttaa koulun toimintaan. Lisätietoja siivoukseen liittyvissä asioissa antaa Juvan, Joroisten ja Rantasalmen yhteinen siivoustyönjohtaja Pia Mäkeläinen pia.makelainen@juva.fi.

Oppilaiden mielipiteitä koulun siisteydestä vuodelta 2005 ja siivoojien hyvinvointikyselyn tiivistelmä on liitteessä 8.

Fyysinen ympäristö vaikuttaa osaltaan viihtyvyyteen ja turvallisuuteen. Annettujen resurssien puitteissa pyritään opetusvälineistöt ja tilat pitämään sellaisina, että ne vastaavat nykyaikaisen opetuksen tarpeita. (turvallisuus, valaistus, ilma, ilmastointi, siisteys jne.) Koulukeskuksen työturvallisuus vastaava on Harri Martikainen – harri.martikainen@juwanet.org.

Turvallisen kouluympäristön luomiseen tarvitaan rajoja, sääntöjä ja käytänteitä. Jokainen opettaja vastaa turvallisuudesta oppitunneillaan. Käytänteet opetusvälineiden kunnon tarkastamiseksi sovitaan rehtorin kanssa. Kotitalouden, kemian, fysiikan ja teknisen työn työturvallisuus ohjeet löytyvät ainekohtaisilta opettajilta. Henkilökunnalle yleisiä ohjeita ja säädöksiä työturvallisuuteen liityen löytyy sivulta http://www.tyoturva.fi/.

Turvallisuutta uhkaaviin asioihin puututaan välittömästi ja muihin fyysisessä ympäristössä havaittuihin epäkohtiin mahdollisuuksien mukaan (esim. ergonomia, ilmastointi, siivouksen taso). Turvallisuutta uhkaavista asioista ilmoitetaan rehtorille – pirkko.vihavainen@juva.fi.

3.2 Oppilashuolto ja tukipalvelut

Yläasteella toimii oppilashuoltoryhmä. Siihen kuuluvat terveydenhoitaja, kuraattori, terveyskeskuspsykologi, opinto-ohjaaja, laaja-alainen erityisopettaja sekä rehtori, joka toimii puheenjohtajana. Ryhmä kokoontuu kerran viikossa.

Tämä moniammatillinen ryhmä pyrkii tarjoamaan oppilaalle oikeanlaiset palvelut oikeaan aikaan. Se käsittelee erilaisia asioita: oppimisvaikeuksia, runsaita poissaoloja, käytöshäiriöitä, syrjäytymisuhkia yms. Oppilashuoltoryhmä järjestää oppilaalle tämän tarvitsemat tukitoimet, sopii työnjaosta ja seurannasta. Se kartoittaa luokkien opiskeluilmapiiriä ja järjestää tarvittaessa tukitoimia. Se tukee tarvittaessa luokanvalvojia, opettajia, vanhempia, luokkia tai ryhmiä. Oppilashuoltoryhmä on yhteydessä muihin nuorten kanssa toimiviin ja pyytää tarvittaessa heiltä apua. Ryhmä pyrkii tekemään myös ennaltaehkäisevää työtä.

Tukitoimia ovat tukiopetus, osa-aikainen erityisopetus, siirrot luokkamuotoiseen erityisopetukseen, kuraattori-, psykologi-, terveydenhoito- sekä mielenterveyshoitajapalvelut. Lähin sairaalakoulu toimii Mikkelissä. Joissakin tapauksissa sosiaalitoimi järjestää sijaiskodin joko avohuollon toimenpiteenä tai huostaanottona. Jos oppilaalla ei jostakin syystä ole mahdollisuutta käydä koulussa, hän voi opiskella kotona. Erityisopettaja ja / tai joku muu opettaja on yhteyshenkilönä ja käy mahdollisuuksien mukaan opettamassa kotona, ellei oppilas pysty käymään koululla. Mikkelissä toimivan päihdeklinikka Mixstopin palvelut ovat myös juvalaisten käytössä.

Osa oppilashuoltoryhmästä kuuluu myös muihin kunnassa toimiviin ryhmiin, kuten lasten- ja nuortensuojelun tukiryhmään, Rukkaseen tai hoitoryhmään.

Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä toimiville, ja sitä toteutetaan yhteistyössä kotien kanssa. Lisätietoja oppilashuollosta ja tuki-palveluista antaa rehtori – pirkko.vihavainen@juva.fi.

3.3 Kouluterveydenhuolto

Kouluterveydenhuolto jatkaa neuvolassa aloitettua ja ala-asteella jatkunutta ennaltaehkäisevää ja terveyttä edistävää terveydenhuoltotyötä. Kouluterveydenhuollon työntekijöitä ovat kouluterveydenhoitaja ja lääkäri. He vastaavat kouluterveydenhuollon toteuttamisesta ja kehittämisestä terveyskeskuksen kouluterveydenhuollon suunnitelman mukaisesti.

Kouluterveydenhoitaja on kouluyhteisön terveyden edistämisen asiantuntija ja vastaa hoitotyön asiantuntijana kouluterveydenhuollosta. Hän osallistuu oppilaiden terveydenhoidon ja terveyden edistämisen asiantuntijana opetussuunnitelman valmisteluun, terveyskasvatukseen, oppilashuollon toimintaan sekä koulun sisäiseen ja ulkoiseen arviointiin. Kouluterveydenhoitaja seuraa oppilaiden kasvua ja kehitystä, selvittää oppilaiden kanssa heidän ongelmiaan, tukee oppilaita ja heidän vanhempiaan ja huolehtii seulontatutkimuksista. Hän vastaa kouluterveydenhuollosta tiedottamisesta oppilaille, vanhemmille ja opettajille, oppilaskohtaisesta yhteistyöstä vanhempien ja opettajien kanssa, oppilaiden ohjaamisesta tarvittaessa koululääkärille tai muiden asiantuntijoiden jatkotutkimuksiin sekä ensiavusta ja siihen liittyvästä hoitotyöstä koulussa.

Koululääkäri vastaa lääketieteellisenä asiantuntijana kouluterveydenhuollosta. Yhteistyössä terveydenhoitajan kanssa hän huolehtii terveystarkastuksista ja osallistuu tarvittaessa pitkäaikaissairaiden ja vammaisten oppilaiden kuntoutussuunnitelman laatimiseen. Koululääkäri on terveydenhoitajan konsultoitavissa myös silloin, kun hän ei ole varsinaisesti kouluterveydenhuollon tehtävissä.

Juvalla painotetaan kouluterveydenhuollon osalta hyvää ja luontevaa yhteistyötä koteihin ja opettajiin. Tärkeää on myös, että oppilaat hakeutuvat helposti terveydenhoitajan vastaanotolle tarpeen vaatiessa.

Kouluterveydenhoitan toimenkuva tiivistetysti

· Kouluterveydenhoitaja osallistuu opetussuunnitelman valmisteluun

· Kouluterveydenhoitaja osallistuu oppilashuoltotyöhön ja terveyskasvatukseen

· Kouluterveydenhoitaja osallistuu koulun sisäiseen ja ulkoiseen arviointiin

· Terveydenhoitaja osallistuu keväällä vierailuun ala-asteilla ja elokuussa 7 luokkalaisten tutustumispäiviin

· Terveydenhoitaja vierailee luokissa (terveystarkastuksiin liittyvät infot)

· Terveydenhoitaja osallistuu vanhempainiltaan

· Yhteistyö vanhempien ja opettajien kanssa

Oppilaiden terveydentilaa seurataan yläasteella joka vuosi kouluterveydenhuollon laatusuositusten mukaisesti seuraavasti.

7 lk:n kouluterveydenhuolto

· info luokalle terveystapaamisesta

· kasvun ja puberteettikehityksen seuranta

· tarvittavat seurannat

· sairauksien, vammojen seuranta. Vanhempien kanssa yhteistyössä informointi koululle

· kotiin kirjallinen tiedote

· Keskustelun aiheet: arkirytmi, koulutyöstä selviäminen, harrastukset, päihteettömyyteen kannustaminen. Tunti: seksuaaliterveyskasvatus

· Tarvittaessa mielialakysely

8 lk:n kouluterveydenhuolto

· Laaja-alainen terveystarkastus /nuorison terveystodistus 8 luokalla tai 9 luokalla ja siihen kuuluu lääkärin tarkastus

· Kasvun ja puberteetin seuranta

· Ryhti

· Tarvittavat tutkimukset nuorison terveystodistukseen :pituus,paino,näkö,kuulo,

· Värinäkö,hb verenpaine

· Ammatinvalintaan vaikuttavat sairaudet ,vammat huom.

· Keskustelun aiheet: Terveystottumuksista kattava kysely ja keskustelu, kaverisuhteet, koetut vaivat, tarvittaessa jatkoselvittelyihin, seurustelu, jatko-opinnot,

· Tarvittaessa mielialakysely

9 lk:n kouluterveydenhuolto

· Terveystapaamisen sisältö: kasvun ja puberteetin seuranta, tarvittaessa tutkimukset nuorison terveystodistusta varten, rokotustodistuksen antaminen, jatko-opinnot, tarvittaessa lausunnot jatko-opintoja varten (lääkäri, psykologi,erikoissairaanhoito)

· Keskustelun aiheet: terveystottumukset, muutokset verrattuna aiempaan, tulevaisuuden suunnitelmat, aikuistuminen, itsenäistyminen

· Tarvittaessa mielialakysely

3.4 Kouluruokailu

Koululounaana pyritään tarjoamaan maittavaa, monipuolista, terveellistä ja herkullisen näköistä ruokaa viitenä päivänä viikossa. Keittiöhenkilökunta ohjaa ja valistaa oppilaita oikeanlaiseen käyttäytymiseen ruokailun aikana sekä kannustamme maistamaan uusia ruokalajeja. Kouluterveydenhoitajan kanssa keittiöhenkilökunta selvittää oppilaiden ruoka-aineallergiat ja mahdolliset syömishäiriöt.

Koululounaan rakennusainekset

· kuuden viikon kiertävä ruokalista

· laatikkoruokia 1-2 krt/vko, keitto 1 krt/vko, kastikeruokia 1-2 krt/vko, murekeruokia 1-2 krt/vko

· kalaa 1 krt/vko, jauhelihaa 1-2 krt/vko, kokolihaa (broileri, nauta, possu) 1 krt/vko, makkaraa 2-3 krt/6 vko, tuoresalaattia 3-4 krt/vko, säilykesalaattia 1-2 krt/vko

· lisäkkeinä peruna 2 krt/vko, perunasose 1 krt/vko, makaroni 1-2 krt/6 vko, riisi 1-2 krt/6 vko

· näkkileipää joka päivä, tuoretta leipää tai piirakoita 1 krt/vko

· ruokajuomana rasvaton- ja kevyt maito, rasvaton piimä, vesi, mehu 2 krt/6 vko, myös luomu ja laktoositon vaihtoehto

· teemaviikkoja 2-3 krt/lukuvuosi: kekriviikko, sydänviikko, toiveruokaviikko

· jouluateria ja pääsiäisateria vakituiset juhla-ateriat

Huomionarvoista hyvinvoinnin ja terveyden näkökulmasta

· molemmissa ruokaloissa on päivittäin esillä malliannos havainnollistamaan koululounaan sisältö ja määrä

· ruokaloiden seinillä on julisteita ja oppilaiden tekemiä tauluja piristämässä valkoisia seiniä

· ruokaloissa on viherkasveja sekä pöydillä liinat pehmentämässä ruokalan yleisilmettä

· katoissa on äänieristyslevyjä vaimentamassa ruokailun aikana syntyviä ääniä

· alaruokalaan viedään päivänruuat kahden hissin avulla – nopeuttaa ja helpottaa henkilökunnan työtä ruokien kuljetuksessa

3.5 Henkilökunta

Työntekijöiden työhyvinvointia ylläpidetään ja edistetään kehityskeskusteluin. Lukion ja yläluokkien rehtorit käyvät opettajien ja koulunkäyntiavustajien kanssa henkilökohtaiset kehityskeskustelut joka kevätlukukausi. Niissä kartoitetaan sen hetkistä tilannetta ja keskustellaan tulevasta lukuvuodesta. Rehtorit käy vastaavat keskustelut sivistystoimen osastopäälllikön kanssa (Miten muuttuu JJR:ssä?). Muu henkilökunta käy kehityskeskustelunsa omien esimiestensä kanssa.

Henkilökunnan hyvinvointia seurataan kartoituksilla. Koko kunnan työntekijöiden työhyvinvointia kartoitettiin marraskuussa 2005 Efekon toimesta. Esille tulleet kehittämistarpeet huomioidaan osana koulun hyvinvointisuunnitelmaa. Lisäksi kyselyn tuloksia on käyty läpi työyhteisöissä eri tavoin ja henkilökunnalle on tarjottu mahdollisuus osallistua työhyvinvointikoulutukseen. Vastaava kysely on tarkoitus uusia vuonna 2007.

Kunta järjestää työntekijöilleen erilaista virkistystoimintaa mm. kaksi liikuntailtapäivää vuodessa, pikkujoulun ja mahdollisuuksia liikkua yksin tai ryhmässä. Viikottain koulukeskuksen salissa on henkilökunnan lentopallovuoro tiistaisin 16.30-18.00. Lisäksi kunta antaa mahdollisuuden muutamaan ilmaiseen käyntiin monitoimitalo Sampolassa. Oaj paikallisyhdistyksellä on oma lentopallovuoro torstaisin 15.30-17.00. Paikallisyhdistys maksaa myös 1 kerran / viikossa monitoimitalo Sampolassa.

Työntekijöille on järjestetty työterveyshuolto. Uusille työntekijöille järjestetään tulotarkastus ja sen jälkeen säännölliset määrävuotistarkastukset. Lisäksi heillä on mahdollisuus ottaa akuuteissa tapauksissa yhteyttä työterveyshuollon terveydenhoitajiin. Tarvittaessa työyhteisö saa apua kriisiryhmältä tai sen jäseniltä.

4 TOIMINTAKULTTUURI

4.1 Oppilaat

Oppimisympäristöön vaikuttaa koulun toimintakulttuuri, joka tarkoittaa koulun opetus- ja kasvatustehtävän käytännön sovellutusta. Koulun toimintakulttuuriin kuuluvat kaikki viralliset ja epäviralliset säännöt, toiminta- ja käyttäytymismallit, arvot, periaatteet ja kriteerit, joihin koulutyö perustuu. Oppilaiden ja aikuisten väliset vuorovaikutussuhteet ovat myös olennainen osa toimintakulttuuria.

Juvan koulukeskuksen perustehtävä on

1. Antaa laadukasta ja monipuolista yleissivistävää opetusta

2. Kasvattaa vastuulliseen yhteistyöhön ja hyviin vuorovaikutussuhteisiin

3. Antaa hyvät jatko-opintomahdollisuudet.

Tavoitteena on, että koulun käytänteet tukevat perustehtävän toteutumista.

Kevään suunnittelukokouksessa valitaan painoalueet, joihin erityisesti kiinnitetään huomiota seuraavan lukuvuoden aikana. Lukuvuoden 2006-2007 painoalue on hyvä työrauha ja säännöllinen koulunkäynti. Lisäksi kuluvana vuonna kiinnitetään huomiota hyvään käyttäytymiseen ja vuorovaikutukseen.

4.1.1 Oppilaskunta

Oppilaskunta koostuu kaikista koulun oppilaista. Oppilaskunnan hallitus valitaan vuosittain ja se käyttää oppilaskunnan päätös- ja toimeenpanovaltaa. Oppilaskuntatoiminnan tavoitteena on osallistaa oppilaita päätöksenteossa, luoda vaikutusmahdollisuuksia sekä opettaa kansalaisaktiivisuutta. Lisäksi oppilaskuntatoiminnan kautta pyritään ylläpitämään ja kasvattamaan koulun yhteishenkeä.

4.1.2 Välituntitoiminta

Oppilaat viettävät välintunnit koulun alueella. Vanhempien kirjoittaman lupalapun kanssa voi hoitaa asioita koulualueen ulkopuolella. Monitoimitalo Sampolassa oppilaat voivat viettää 13.00-13.15 välisen ajan seuraavasti: maanantaisin 7 lk, tiistaisin 8 lk ja torstaisin 9 lk. Kunnan kirjastossa voi käydä asioimassa 13.00-13.15 seuraavasti: maanantaisin 9 lk, keskiviikkona 8 lk ja perjantaisin 7 lk. Välituntitoimintaa valvoo kaksi opettajaa samanaikaisesti, toinen sisällä toinen ulkona. Välituntitoiminnan käytänteet ja säännöt luovat perustan turvalliselle ja asialliselle välituntitoiminnalle.

4.2 Yhteisöllinen toiminta

Toimintakulttuurin osana järjestetään vuosittain seuraavia tapahtumia ja juhlia, jotka liittyvät perustehtävän toteuttamiseen, terveyden ja hyvinvointiin edistämiseen tai yhteishengen luomiseen. Kysymysmerkillä on merkitty juhlat, joiden toteutuminen vuosittain on epävarmaa.

Tapahtumia

· Liikuntailtapäivät

· Lucian päivä

· 7 luokkalaisten tervetulojuhla

· 7.luokkalaisten Kaislajärvileiritys

· 7. luokkalaisten sisäänajoviikko

· 9 luokkalaisten maailmaan lähettäminen keväällä

· Syysiltamat koko henkilökunnalle?

· Urheiluturneet (lentopalloturnaus, forest-cup, pesäpalloturnaus?)

Juhlia

· Joulu- ja kevät

· Itsenäisyyspäivä

· Pääsiäishartaus

· Eläkejuhlat

· Mitalikahvitukset

· (Kotitaloudessa: Häät, hautajaiset, riistapäivät)

· Linnan kutsut 90v juhlan kunniaksi?

4.3 Toimintaohjeet

Toimintaohjeet on annettu sellaisiin tilanteisiin, jotka vaativat henkilökunnalta yhtenäistä linjaa ja pikaista toimintaa. Toimintaohjeet on löydettävissä kokonaisuudessaan koulun hyvinvointihyllystä. Seuraavassa on kerrottu lyhyesti toimintaohjeet

Juopumistapauksiin

· Toinen opettaja paikalle, ilmoitus rehtorille.

· Jos oppilas aggressiivinen, poliisi paikalle (112 tai 071 87 55 321)

· Todetaan oppilaalle epäily.

· Oppilas toimitetaan terveyden hoitajalle (28 tai 050 574 2956), joka voi puhalluttaa

· Yhteys kotiin (terveydenhoitaja tai ope), vanhemmat hakevat oppilaan kotiin – jos eivät pysty, oppilas pidetään koululla valvotusti, kunnes pystytään toimittamaan kotiin.

· Hoitoon ohjaus (terveydenhoitajalle tai Mixstoppiin)

· Ilmoitus kuraattorille.

· Terveydenhoitaja, perhe ja kuraattori valvovat hoitoa.

Huumausaineiden vaikutuksen epäilyyn

Opettaja kysyy vain: ”Mikä vaivaa?” tai ”Mikä on?” ja toimittaa heti terveydenhoitajalle tai Kuraattorille, eikä rupea kyselemään enempää. Terveydenhoitaja tai kuraattori hoitavat asiaa eteenpäin.

Tupakointiin

Kun oppilas tavataan 1. kerran tupakalta koulun alueelta, oppilas soittaa itse opettajan läsnä ollessa kotiin, jos mahdollista – Jos ei tavoiteta, opettaja soittaa itse ja määrää jälki-istunnon.

Kun oppilas tavataan toistamiseen tupakalta koulun alueella, lähetetään oppilas ilmoituslapun kanssa poliisiasemalla, jos on 15 v tai yli. Jos oppilas on alle 15v, rehtorin kirjallinen varoitus.

Jos oppilas on tupakoinut tai poistunut koulualueelta luvatta, niin hänelle kirjataan merkintä poissaolovihkoon. Kolme merkintää aiheuttaa jälki-istunnon.

(Pitää vielä sopia tarkemmin)

Koulukiusaamiseen

Koulukiusaamiseen puututaan Älä kiusaa –kansion mukaisilla menettelyillä. Älä kiusaa kansio löytyy hyvinvointihyllystä.

Koulukiusaamisen ehkäisemisen toimintamalli

Kiusaamista pyritään ennalta ehkäisemään Älä kiusaa –materiaalin mukaisesti. Kiusaamiskyselyt tehdään syksyllä ja keväällä. Kyselyiden antamien tulosten perusteella toimitaan.

Pelastussuunnitelma

Pelastussuunnitelma löytyy Lukion rehtorilta ja hyvinvointihyllystä.

Kriisisuunnitelma

Kriisitilanteita varten kunnassa on kriisiryhmä. Kouluterveydenhoitaja kuuluu tähän ryhmään ja on siten käytännössä se henkilö, johon koulusta otetaan yhteyttä, jos tarvetta ilmenee.

Häirinnän ja epäasiallisen kohtelun ehkäisemiseksi ja tarvittaessa siihen puuttumiseksi

Juvan kunnalla yhteinen toimintamalli häirintään ja epäasialliseen kohteluun. Toimintamalli on lähetetty opettajille sähköpostilla keväällä 2007. Lisäksi se löytyy liitteestä 10 ja hyvinvointihyllystä.

5 OPPILAIDEN HYVINVOINTIA EDISTÄVÄ OPETUS

Aihekokonaisuuksien ja opetussuunnitelman yleisen osan perusteella kaikissa oppiaineissa on nähtävissä terveys- ja hyvinvointinäkökulma. Kaiken opetuksen tulisikin olla oppilaan hyvinvointia tukevaa. Vaikka kaikkien oppiaineiden sisällöt eivät liity selkeästi terveyteen tai hyvinvointiin, voi opetus antaa nuorelle muita elämässä tarvittavia tietoja ja taitoja, onnistumisen kokemuksia ja itsensä toteuttamisen mahdollisuuksia, ja vaikuttaa täten hyvinvointiin ja terveyteen.

Koulun opetussuunnitelmassa mainittujen oppiaineiden sisältöjen ja tavoitteiden perusteella terveys- ja hyvinvointinäkökulma painottuu eniten terveystiedossa, liikunnassa ja erityisopetuksessa.

5.1 Terveystieto

Terveystiedon opetuksen tarkoitus on edistää oppilaiden terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta tukevaa osaamista. Opetuksen tehtävä on kehittää oppilaiden sosiaalisia, tunteiden säätelyä ohjaavia, toiminnallisia ja eettisiä valmiuksia, tiedon hankintaan ja sen soveltamiseen liittyviä taitoja sekä edistää terveyden ja hyvinvoinnin kriittistä arvopohdintaa. Opetusmenetelmät korostavat toiminnallisuutta, vuorovaikutusta ja käytännönläheisyyttä arkeen. Opetuksessa kehitetään tietoja ja taitoja terveydestä, elämäntavasta, terveystottumuksista ja sairauksista sekä valmiuksia ottaa vastuuta ja toimia oman sekä toisten terveyden edistämiseksi. Opetuksen lähtökohtana on lapsen ja nuoren arki, kasvu ja kehitys sekä ihmisen elämänkulku.

Keskeiset terveyteen ja hyvinvointiin liittyvät terveystiedon sisällöt toteutuvat vuosiluokittain seuraavasti:

7 lk

· Vuorovaikutustaidot ja ryhmän jäsenenä toiminen

· Fyysinen ja sukupuolinen kehittyminen, murrosikä

· Hygienia

· Ystävät ja perhe

· Voimavarat tulevaisuuteen

8 lk

· Ravitsemus

· Liikunta

· Uni ja lepo

· Päihteet

· Seksuaalisuus

9 lk

· Tapaturmat ja onnettomuudet

· Ympäristö ja terveys

· Ensiapu ja lääkääriin hakeutuminen

· Psyykkinen hyvinvointi

· Arjen jaksaminen ja selviytymiskeinot, tulevaisuusajattelu

Terveysasioita (mm. tupakointi, koulukiusaaminen, lintsaaminen, epäterveelliset välipalat) käsitellään tarpeen mukaan myös muissa oppiaineissa ja arkisissa tilanteissa.

5.2 Liikunta

Koululiikunta pyrkii huolehtimaan osaltaan nuorten fyysisen kunnon ylläpidosta ja kehittämisestä. Monipuolisen liikunnan avulla pyritään tukemaan oppilaan oman liikunnallisen harrastuksen löytymistä.

Opetuksen tavoitteena on, että oppilas ymmärtää liikunnan merkityksen terveyden ja arjen jaksamisen ylläpitämisessä. Oppilas oppii tarkkailemaan, kehittämään ja ylläpitämään omaa fyysistä , psyykkistä ja sosiaalista toimintakykyään ja hyvinvointiaan. Lisäksi tavoitteena on, että oppilas osaa toimia hengenpelastus- ja ensiaputilanteessa sekä liikkua turvallisesti liikenteessä.

Keskeiset terveyteen ja hyvinvointiin liittyvät liikunnan sisällöt ovat:

· Aerobinen kunto ja lihaskunto sekä liikkuvuus

· Uimataito ja hengenpelastustaidot

· Lihashuolto ja rentoutuminen

· Fair play, sääntöjen noudattaminen sekä yhteistyötaidot.

5.3 Erityis- ja tukiopetus

Opetuksessa erityistä tukea tarvitsevat oppilaat, joiden kasvun, kehityksen ja oppimisen edellytykset ovat heikentyneet vamman, sairauden tai toimintavajavuuden vuoksi. Lisäksi erityisen tuen piiriin kuuluvat oppilaat, jotka tarvitsevat psyykkistä tai sosiaalista tukea. Erityisen tuen piiriin kuuluvat myös oppilaat, joilla on opetuksen ja oppilashuollon asiantuntijoiden sekä huoltajan mukaan kehityksessään oppimiseen liittyviä riskitekijöitä.

Kaikille erityistä tukea tarvitseville oppilaille voidaan antaa tukiopetusta siten, kuin luvussa neljä määrätään. Oppilaan opiskelua tuetaan eri tavoin oppimisvaikeuden laadun ja laajuuden mukaan. Oppilaalle annetaan osa-aikaista erityisopetusta, mikäli tukiopetus ei yksin riitä. Jos oppilaalle ei voida antaa opetusta muuten, oppilas otetaan tai siirretään erityisopetukseen. Silloin oppimäärät ja opetusjärjestelyt sekä tukipalvelut määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa.

Juvan koulukeskuksen erityisopetuksen huomionarvoisia piirteitä ovat

· Kaikki erityistä huomiota vaativat oppilaat eivät pääse pienryhmäopetukseen.

· Perheneuvottelut ja kokoukset ovat osa laaja-alaista erityisopetusta.

· Lähitulevaisuudessa varaudutaan yhteistyöhön JJR- kuntien kanssa: Se tuo omat haasteensa ja lisätyötä. Mm. joudumme jatkossa tekemään erityisopetuksen kehittämissuunnitelmia, kartoittamaan niitä varten myös tulevat erityisoppilaat lastenneuvolasta/päiväkodista alkaen.

6 YHTEISTYÖ

6.1 Kodin ja koulun yhteistyö

” Koulu vastaa oppilaan opettamisesta ja kasvatuksesta kouluyhteisön jäsenenä. Yhteinen kasvatusvastuu toteutuu koulun ja kodin yhteistyössä, jossa pyritään avoimeen ja luottamukselliseen toimintaan. Koululla pidetään vanhempainiltoja, jolloin vanhemmat ja opettajat voivat keskustella opetus- ja kasvatustavoitteista. Tarvittaessa järjestetään vanhempainiltaan luokkakohtainen osuus. Luokanopettaja tai luokanvalvoja pitää yhteyttä koteihin. Lisäksi yhteistyössä on vanhempien kanssa ovat myös koko perusopetuksen ajan koulun johtokunta, koulun rehtori, oppilaanohjaaja ja oppilashuoltoryhmä.

Huoltajilla on mahdollisuus tutustua ja osallistua koulun toimintaan. heille annetaan tietoa opetussuunnitelmasta ja opetuksen järjestämisestä. Huoltajien mielipiteitä kuunnellaan kehittämisestä. Erilaiset yhteistyömuodot jatkuvat koko perusopetuksen ajan.”

Koulun Opetussuunnitelma

Yläkoulussa järjestetään vanhempainiltoja vuosittain seuraavasti:

· tuleville seitsemäsluokkalaisille keväällä,

· kaksi vanhempainiltaa seitsemäs- ja yhdeksäsluokkalaisille ja

· yksi ilta kahdeksasluokkalaisten vanhemmille.

· Lisäksi on muutamia teemailtoja kaikille vanhemmille, jotka järjestetään yhdessä muiden yhteistyötahojen kanssa.

Vanhempainiltojen lisäksi luokanvalvojat ovat yhteydessä vanhempiin parhaaksi katsomallaan tavalla. Yhteistoimintaan voi kuulua luokan omia vanhempainiltoja, kahdenkeskisiä tapaamisia vanhempien kanssa, perheneuvotteluja tai koko luokan yhteisiä vapaa-ajan tapahtumia. Vanhemmat voivat osallistua oppilashuoltoryhmän kokouksiin heidän lastaan koskevissa asioissa.

Koulun yhteisistä tilaisuuksista vanhemmilla on mahdollisuus osallistua yhdeksäsluokkalaisten päättöjuhlaan, joulujuhlaan ja pääsiäishartauteen kirkossa. He voivat myös halutessaan tulla seuraamaan opetusta koululle.

6.2 Yhteistyö ympäröivien tahojen kanssa

Yhteityökumppaneita ovat

· Poliisi (Kaislajärvileiritys, liikenneturvallisuusluennot)

· Palokunta (Palo- ja pelastusteemapäivän toteutus)

· Ev.lut.seurakunta (Kaislajärvileiritys, aamunavaukset)

· vapaa-aikatoimi (Sampolavuorot, Kaisajärvileiritys)

· Riistantoimiyhdistys ja Kuksa (Riistapelto, riistanhoitotutkinto)

· Yritykset (TET)

· Mixstop (Päihdevalistus, tukipuhelin, jälki-istunnot tupakasta kiinni jäänneille)

· Kirjasto (Pelit, kirjastokäynnit)

· Terveydenhuolto (Terveystarkastukset, hammashoito, vierailevat asiantuntijat)

· Sosiaalitoimi (Oppilashuolto)

7 PROJEKTIT JA KEHITTÄMISHANKKEET

Tiivistettynä koulukeskuksessa on käynnissä tai alkamassa seuraavat projektit ja hankkeet

· Hyvinvointisuunnitelman laatiminen

· Tieto- ja viestintästrategian kehittäminen

8 LÄHIVUOSIEN PAINOTUKSET HYVINVOINNIN EDISTÄMISESSÄ

8.1 Tavoitteet, toimintatavat ja arviointi

Syksyn 2006 kyselyjen, äänestyksen ja hyvinvointiryhmän päätösten perusteella valittiin kevään 2007 tavoitteiksi. Äänestyksen tulokset ovat liitteissä 3-6.

· Ilmastoinnin parantaminen

· Palautusvaunujen järjestys ruokalassa kuntoon

· Toiminnan tarjoaminen välitunneille

· Lukujärjestyksien (oppilaat & opettajat) toimivuuden parantaminen ensi vuoteen.

· Välipalakysymys käsitellään uudestaan keittiöremontin jälkeen syksyllä 2007

Valmis hyvinvointisuunnitelma lähetetään sähköpostilla kaikille koulukeskuksessa työskenteleville ja asetetaan näkyville myös koulun kotisivuille osoitteeseen www.juwanet.org, jonne sitä myös päivitetään. Oleellisten muutosten sattuessa päivitetty versio lähetetään henkilökunnalle uudestaan sähköpostilla.

Hyvinvointiryhmä seuraa tavoitteiden toteutumista lukukausien alussa. Tällöin arvioidaan saavutettuja tuloksia, muutetaan toimintatapoja ja asetetaan uusia tavoitteita.

Hyvinvointisuunnitelmaprosessista tiedotettiin opettajankokouksissa, keskusradiossa ja ilmoitustauluilla. Sama avoimen tiedottamisen toimintamalli tulee säilymään jatkossakin.

8.2 Hyvinvointisuunnitelman tulevaisuuden näkymät

Koulukeskuksen terveyden ja hyvinvointisuunnitelman perusta on valmis silloin, kun tämä työ on lähetetty teille. Sen sijaan lopullinen rakennustyö ei ole koskaan valmis. Terveys ja hyvinvointi ovat päämääriä, joihin kannattaa pyrkiä, vaikkei niitä voi koskaan täydellisesti saavuttaa. Tämä työ vaatii rakentajia ja mitä useampia lähtee mukaan sitä lähemmäksi täydellisyyttä päästään. Jatkossa rakennustyötä ohjaa rehtori ja opettajakokouksessa nimetty hyvinvointivastaava. Heidän tulevia haasteitaan ovat:

· Miten saada lisää rakennusmiehiä ja –naisia hyvinvointitalkoisiin?

· Yhteisöllisyyden ylläpitäminen / lisääminen koko koulukeskuksessa (Oppilaat, opettajat, siivoojat, keittiöhenkilökunta, rehtorit, terveydenhoitaja, tekninen puoli)

· Hyvinvointitiimin muodostaminen yhden vastuuhenkilön tilalle

· Lukion mukaanotto

· Hyvinvointisuunnitelman päivittäminen

· Tavoitteiden asettamisen, toteuttamisen, arvioinnin ja seurannan jatkaminen pitkällä aikavälillä.

· Tavoitteiden saavuttaminen vähäisillä resursseilla

· Hyvinvointisuunnitelmatyön jatkaminen vähäisillä resursseilla

Liite 1. Ehdotukset hyvinvoinnin edistämiseksi

SIIVOOJAT

· Lukujärjestys muutokset tiedettävä

· Sellaisista tapahtumista tiedettävä, jotka vaikuttavat heidän työhön. (Myös viikonlopun tapahtumista.)

· Sähköpostiyhteys taukotupaan.

· Puututtava tahalliseen roskaamiseen

· Oppilaiden kengät oppituntien ajaksi käytävälle (luokkasiisteyden lisääminen)

· Oppilaat välitunnilla ulos (sisäilman laatu)

TERVEYDEN HOITAJA

· Terveydenhoitajan saatavuuden varmistaminen

· Oppilaille mielenkiintoista tekemistä ulos.

· Oppilaat välituntisin ulos.

· Lääkkeiden jako toimivaksi.

OPETTAJAT

Fyysinen ympäristö

· roskaamiseen puututtava sisällä ja ulkona

· lukion tiloissa parempia oleskelutiloja

· langaton verkkoyhteys kannettaville koneille

· sisäilmanlaatu, tunkkaista (erikseen mainittu luokka 104)

· liian kirkas valaistus

· lisää liikuntaa

· liikaa tunteja sisällä

· huonot tuolit pöydän korkeuteen nähden

· äänekäs hurina ilmastointilaitteista

· liian kuuma syksyisin ja keväisin (luokka 103)

· Ilmastointi kuntoon, rohina, veto, kylmä/kuuma, kostea, kellarinhaju pois

Lukujärjestykset

· vähätuntisiin jaksoihin järkevämpi lukujärjestys opettajille (vapaapäivät)

· oppilaille sellaiset lukujärjestykset ettei ole vain valinnaisia tai vain lukuaineita (kaksi mainintaa)

· ei kauheasti vaikeita kursseja putkeen

· inhimillisemmät lukujärjestykset kaikille

· paremmat lukujärjestykset

· lukujärjestykset kuntoon, ei hyppyjä, onko pakko olla sitova kiertotuntikaavio

· Opettajainhuone

· uusille opettajille perehdyttäminen ja tutustumisilta talossa pitempään olleiden kanssa

· miksi lukion opet ja oppilaat pääsevät retkille tai kokouksiin muualle, mutta ya opet joutuvat olemaan epäviihtyisässä opehuoneessa

· opekokouksiin lisää ruokaa

· opekokoukset muualla kuin opehuoneessa

· minne on kadonnut ilo ja innostus

· opettajien yhteistoimintaa muissa työryhmissä kuin totutuissa kuppikunnissa

Oppilaita koskevat ehdotukset

· kiusaamiseen tulisi puuttua

· joitakin aktiviteetteja koulun puolesta (ope vai oppilaat)

· sovittaisiin sääntöjä (esim. jälki-istunto), joista jokainen pitäisi varmasti kiinni

· vastuukysymykset:sairaustapaukset jos rehtori, kanslisti ja terv.hoitaja poissa; kroonisesti sairaat oppilaat (koulutus elvytykseen)

· jos oppilaat esittävät toiveita, jotka resurssien puolesta toteutettavissa, ne pitää toteuttaa

Ruokailu

· joka päivä salaattia

· oppilaille välipala

VANHEMMAT

Välitunnit

· Välitunneilla ulos (myös opettajat)

· Järkevää tekemistä välitunneille

· Välitunnit niin mukaviksi, ettei asiaa kylälle.

· Liikuntavälitunti (20-30 min)

· Kävelylenkki koulun ympäri yhdellä välitunnilla

· Taukoliikuntaa, jumppavälitunteja, opettajat vetämässä

Opetus

· Vapaa-ajan liikkumiseen kannustaminen

· Keskustellaan luokasa mitä asioita olisi otettava huomioon, jotta jokainen viihtyisi / oppisi

· Enemmän huomiota hyville oppilaille, nyt häiriköt vetävät huomion.

· Käsityön määrärahat sellaisiksi, ettei tule omakustanteisia hommia.

· Koesumppua pidemmälle ajanjaksolle

· Enemmän liikuntatunteja

Ruokailu

· Vaihtoehtoja ruokailuun

· Enemmän makua ruokiin, Ruokailua jaettava niin, että jokainen ehtii syömään.

· Varmistetaan, että oppilaat ehtivät kouluruokailuun

· Terveellisen ruokavalion opettaminen

· Valvottu ruokailu, että oppilaat syövät monipuolisesti

· Pitkät jonot ruokalassa

· Syödään kouluruokaa, myös salaattia

· Välipala

· Välipala kuljetusoppilaille

Yleistä

· Leikkimieltä peliin, ei liian totista pakertamista.

· Nauruterapeutti kertomaan naurun positiivista vaikutuksista.

· Opettajien etu ajaa joskus oppilaiden edun edelle.

· Lisää tarkkuutta kiusaamisen tarkkailuun

· Henkiseen hyvinvointiin panostaminen

· Mielenkiintoisia teema-aiheita opiskelun oheen

· Arvokeskustelua oppilaiden kanssa

· Tupakointi kuriin

· Terveen itsetunnon vahvistaminen

· Kesäloman siirto kaksi viikkoa myöhemmäksi

· Lisää lomia

· Aamukyydityksiä voisi parantaa kyliltä

Yhteistoiminta kodin ja koulun kesken

· Enemmän yhteistoimintaa oppilaiden, opettajien ja vanhempien kesken

· Yhteisiä retkiä lähiympäristöön, esim. makkaranpaistoon

· Turnauksia eri lajeissa opettajien, oppilaiden ja vanhempien kesken

· Oppilaat aktivoimaan vanhempia liikkumaan

· Yhteiset liikuntapäivät

Fyysinen ympäristö

· Käsipyyhepaperia vessoihin

· Säilytyslokerot oppilaille, ettei tarvitse raahata kaikkia kirjoja

· Ilmastointi takamaan hyvä sisäilma

REHTORI

· ei klikkejä

· asiat käsitellään asioina, ei jäädä junnaamaan eikä siirrytä henkilökohtaisuuksiin

· tiedottamiseen käytetään olemassa olevaa ja työtä helpottavaa tekniikkaa: sähköpostin käyttöä silloin kun se vain on mahdollista

· riittävä avoimuus

· joustoa puolin ja toisin, silloin kun se helpottaa asioiden hoitoa

TEKNINEN PUOLI

OPPILAAT

· Ilmastointi paremmaksi

· Toimintaa välitunneille

· Oleskelutilojen ja käytävien viihtyvyyteen panostaminen sohvat yms. sellaiset kuntoon.

· Ruuan monipuolisuuteen panostaminen, erikoisempia ja eksoottisempia ruokalajeja.

· Käytäville tuoleja

· Isompi aula

· Kylällä sais käydä kerran päivässä

· Ei kaalipataa eikä keittoja, ei maksalaatikkoa

· Ei kuuden tunnin lukuainepäiviä

· Vähemmän lukuaineita

· Vähemmän ruotsia

· Koulu vois alkaa kello 10 tai klo 8

· Koululle limsa-automaatti + mukeja kahviautomaattiin

· Vasta 5 merkinnästä jälki-istunto

· Perhetapaaminen vasta 5 jälki-istunnon jälkeen

· Välipala takaisin

KEITTIÖHENKILÖKUNTA

· Oppilaat ulos edes yhdellä välitunnilla

· Ruokasalien koristelu, maalaukset, taulut yms.

· Tavoitteena maittava ja ravitseva koululounas

· Viikkotiedotteet ja muu info tapahtumista keittiöhenkilökunnalle

· Toiveruokaviikot oppilaille ja opettajille

· Yhteisluennot ja konsertit järjestettävä niin, että myös keittiöväki pääsee mukaan. (Keittiö lopettaa 14.30)

· Yhteiset ulkoilupäivät.

· Palautusvaunujen järjestys rassaa ja teetättää töitä

· Lukion kolmosten ja kakkosten etuilu ruokajonossa.

· Välipalatoivomus, mutta käytännössä vaikea toteuttaa.

ERITYISOPETUS

Fyysinen työympäristö

· luokkatilat erittäin kylmät (jo pienelläkin pakkasella sisälömpötila noin 15 astetta)

· ahtaat välituntitilat oppilailla (18 oppilasta sisätiloissa kovilla pakkasilla ja sateella, turvallisuuskysymys)

Palkattoman työn tekeminen

· Hojks –päivitykset tehtävä useamman kerran lukuvuoden aikana varsinkin huostaan otettujen oppilaiden osalta ilman korvausta

· Palavereja työajan ulkopuolella useita

Muuta

· Opetuksessa yhtä aikaa kolme eri luokka-astetta, avustajien merkitys korostuu

· Työnohjausta tulisi saada henkisen jaksamisen kannalta, toivotaan asiaan pikaista parannusta. Työnohjaajan tulisi olla ulkopaikkakuntalainen, erityisopetusta tunteva henkilö.

· Kriisiapumahdollisuus (ei oma kouluterveydenhoitaja)

· Yläluokkien erityisopettajien välistä yhteistyötä pitäisi olla enemmän.

· Alaluokkien ja yläluokkien erityisopettajien välistä yhteistyötä olisi hyvä kehittää ja koordinoida.

AVUSTAJAT

· Työn vaativuuden arviointi puuttuu (ei verrattavissa esim. alaluokkien luokka-avustajan työhön)

· oma monistuskone (materiaalin valmistusta tosi paljon erityispuolella)

· Avustajan työaika ainainen ongelma. Enemmän työtunteja / viikko

· Työnohjaus

· Ruokatunti, jos ruokailussa oppilaan valvonta / ohjaus, niin missä välissä lakisääteinen ruokatunti (Eha – puoli)

· Kriisiapu tarvittaessa työntekijälle ( ei koulun oma terveydenhoitaja)

· Tiedonsaanti välillä vähäistä

· Pienluokan asioiden infoaminen, jos tekee työtä heidänkin kanssaan.

Liite 2. Kysely hyvinvoinnin edistämiseksi syksyllä 2006

Vastaaminen on vapaaehtoista. Sinulla on käytössäsi kolme tukkimiehen viiva. Vedä viiva siihen kohtaan, joka sinun mielestäsi edistäisi jaksamista / terveyttä / hyvinvointia Juvan koulukeskuksessa. Kaikkien vastaajien vastaukset kootaan ja niiden perusteella valitaan muutamia hankkeita toteutettaviksi. Kirjoita halutessasi viereiselle sivulle ehdotus siitä, miten valitsemisiasi asioita voidaan kehittää.

Vastaajat:____________________________

SIIVOOJAT	TUKKIMIEHEN VIIVAT
· Yleinen tiedottaminen sellaisista tapahtumista, jotka vaikuttavat heidän työhön.
· Oppilaiden kengät käytävään oppitunnin ajaksi.
REHTORI
· Sähköpostia ja koulun kotisivuja käytettävä tehokkaammin viestinnän välineenä.
OPETTAJAT
· Lukujärjestykset toimivammiksi
· Opettajakokoukset välillä muualle kuin opettajainhuoneeseen
YLEISET
· Fyysisten tilojen viihtyvyyden lisääminen
· Oppilaat välitunnilla ulos
· Ilmastointi toimivaksi
· Kouluruokailu sujuvammaksi
· Välipala oppilaille
· Lisää tarkkuutta kiusaamiseen puuttumiseen
VANHEMMAT
· Yhteistoimintaa ja tapahtumia lisää, joissa olisivat paikalla vanhemmat, oppilaat ja koulun henkilökuntaa.
OPPILAAT
· Toimintaa välitunneille
KEITTIÖHENKILÖKUNTA
· Palautusvaunujen järjestys kuntoon

Liite 3. Ehdotuksien äänestystulos - oppilaat

Liite 4. Ehdotuksien äänestystulos - siivoojat

Liite 5. Ehdotuksien äänestystulos - keittiöhenkilökunta

Liite 6. Ehdotuksien äänestystulos - opettajat / avustajat

Liite 7. Oppilaiden hyvinvointikyselyn koonti vuodelta 2005

Oppilaiden hyvinvointia kartoitettiin keväällä 2006 hyvinvointikyselyllä, jossa pohjana oli käytetty Anne Konun koulun hyvinvointiprofiilia. Kyselyyn vastasi 7-9 luokkien oppilaat oppitunnilla ja vastauksia saatiin 227 oppilaalta. Vastausvaihtoehdot väittämiin olivat ; samaa mieltä/ ei samaa, eikä eri mieltä/ eri mieltä.

Myönteisinä asioina kyselystä nousi se, että 94 %:lla vastaajista on ystäviä koulussa ja valtaosa viihtyy luokassaan hyvin. Oppilaat kokevat koulutyön tärkeäksi ja koulussa on heitä kiinnostavia oppiaineita / valinnaisaineita. Oppilaat tuntevat sekä vahvuutensa että heikkoutensa kouluasioissa. Oppilaiden vastausten perusteella vanhemmat kannustavat lapsiaan koulunkäynnissä ja auttavat kotona läksyissä sekä kouluun liittyvissä ongelmissa. Oppilaat olivat tyytyväisiä myös siihen, että saavat apua kouluterveydenhoitajalta tarvittaessa.

Koulun olosuhteisiin puolet kaikista vastaajista oli melko tai täysin tyytyväisiä. Luokat ovat yli 60 %:n mielestä riittävän tilavia ja valaistukseen oltiin sekä liikunta, käsityö ja musiikin tiloihin tyytyväisiä. Tuolit ja pöydät sekä lämpötila olivat puolen mielestä sopivia. Ilmanvaihtoon oli noin kolmannes tyytymättömiä.

Koulun tilojen siisteyden koki 68 % olevan hyvän kuten ruokailutilan viihtyisyyden. Ruokailu koetaan rentouttavaksi tauoksi.

Noin puolet kokivat välituntitilat sopiviksi, mutta koulun pihan lähes puolet epäviihtyisäksi.

Noin kolmannes vastaajista koki koulun säännöt huonoiksi ja rangaistukset epäoikeudenmukaisiksi.

Oppilaat kokevat, että heidän koulutyötä arvostetaan. Mielipiteen ilmaisuun rohkaistaan ja suunnilleen saman verran koetaan, että otetaan huomioon koulun kehittämisessä. Sääntöjen tekemiseen oppilaat haluaisivat osallistua enemmän.

Oppilaat kokevat pystyvänsä keskittymään, omatoimiseen työskentelyyn ja saavansa opettajilta apua sekä tarvittaessa tuki- ja erityisopetusta. Opettajat koetaan kannustavina ja kiitosta saa, jos suoriutuu hyvin tehtävistä. Noin puolet ilmoitti, että opettajat kohtelevat oikeudenmukaisesti ja heidän kanssaan on helppo tulla toimeen. Opettajat ovat ystävällisiä. Koulussa ei puolet koe olevan kiinnostavia kerhoja.

Luokan ilmapiiri koetaan pääosin hyväksi ja työskentely sujuu hyvin ja toisia autetaan koulutehtävissä. Myös ongelmatilanteissa autetaan, mutta kiusaamistilanteissa kolmannes ilmoittaa, ettei mene väliin. 4 % ilmoitti kokeneensa kiusaamista kerran tai useita kertoja viikossa.

Liite 8. Oppilaiden mielipiteitä siivouksesta 2005 ja siivoojien hyvinvointikyselyn koonti (Efeko 2005)

Oppilaiden mielipiteitä koulun siisteydestä kysyttiin hyvinvointiprofiilissa syksyllä 2005. Koulukeskuksen hyvinvointiprofiilin mukaan keskimäärin 12 % vuosiluokkien 7-9 oppilaista olivat täysin tyytyväisiä koulutilojen siisteyteen. Melko tyytyväisiä oli 57 %, melko tyytymättömiä 5 % ja täysin tyytymättömiä vajaa 4 %.Vastaajista 22 % ei osannut sanoa kantaansa asiaan. Vastaajia tähän kysymykseen oli 224.

Tulos on siivoustoimen mielestä melko hyvä-resursseihin ja koulun käyttäjämäärään nähden. Aina on työssä kuitenkin parantamisen varaa, ja asiakastyytyväisyyskysely on tarkoitus tehdä myös opettajille v. 2007 aikana.

Siivoojien hyvinvointi kartoitettiin samalla, kun Juvan kunnassa toteutettiin laaja (TYKES- kysely; Efeko Oy), koko henkilöstöä koskeva työyhteisökysely v. 2005. Koulukeskuksen osalta vastauksia saatiin 39 kpl, vastausprosentin ollessa 93%. Kyselyyn vastasi opettajien ja toimistohenkilön lisäksi koulun keittiöhenkilöstö.

Vertailuryhmään (koko kunta) nähden positiivisimpia arviot olivat seuraavissa mittareissa:

· Työkyky

· Terveys ja hyvinvointi

· Oma toimintatapa

· Vaikuttaminen

· Elämän hallinta

Siivoustoimen esitykset koulukeskuksen hyvinvoinnin edistämiseksi

Siivoojat listasivat tärkeimmiksi asioiksi koulun hyvinvoinnin edistämisessä seuraavaa:

- Tiedottamisen lisääminen ; yhteiset palaverit koulun opettajien/rehtorien/laitosmiesten kanssa, lukujärjestysmuutokset, tapahtumista tiedottaminen

- Sähköpostiyhteyden saaminen siivoojille

- Toivomus, että oppilaat menisivät välitunnilla ulos (mm. vaikutus sisäilman laatuun)

- Puututtava tahalliseen roskaamiseen

- Luokkien siisteyden lisääminen siten, että oppilaat jättäisivät kengät eteistiloihin

Liite 9. Kouluruokailun kehittämisideoita

· alaruokalaan linjasto, josta voitaisiin ottaa kylmä- ja lämminruoka kahdelta puolelta, tällöin jonot ruokailuun lyhenisivät

· määrärahaan korotus jotta voitaisiin ostaa valmiita tuoresalaatteja enemmän, nykyään ei aika riitä tehdä tuoresalaattia päivittäin

· ruokasaleihin enemmän väriä ja koristeita seinille sekä uudet pöytäliinat piristämään ilmettä

· palautelaatikko ruokaloiden läheisyyteen

Liite 10. Häirinnän ja epäasiallisen kohtelun hallinta Juvan kunta

Tämän aineiston tavoitteena on auttaa työnantajia ja työpaikkoja luomaan oma toimintamalli häirinnän ja epäasiallisen kohtelun ehkäisemiseksi ja tarvittaessa siihen puuttumiseksi. Työyhteisön tulee tunnistaa häiritsevä ja epäasiallinen käyttäytyminen sekä kyetä ottamaan asia puheeksi ja puuttumaan siihen ajoissa. Häirinnän ja epäasiallisen kohtelun kohteeksi voi joutua niin työntekijä, esimies kuin joukko työyhteisön jäseniä. Sillä voi olla vakavia seuraamuksia ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin sekä koko työyhteisön toimivuuteen. Toisaalta kaikki työpaikalla ilmenevät ristiriidat eivät ole häirintää tai epäasiallista kohtelua.

Häirinnän tai epäasiallisen kohtelun hallinta edellyttää, että asia tuodaan tai tulee jollakin tavalla esimiehen tietoon. Lisäksi esimiehellä on oltava valmiudet, valtuudet ja tuki tilanteen selvittelyyn ja ratkaisemiseen. Häirinnän ja epäasiallisen kohtelun tunnistaminen ja toimenpiteet sen hallitsemiseksi ovat ensiapuosaamisen kaltaista varautumista ihmissuhteiden häiriötilanteisiin. Myös kertaluontoinen häirintä tai epäasiallinen kohtelu voi edellyttää asiaan puuttumista.

Tarkoituksena on, että työpaikat käsittelevät ja hoitavat syntyneen häirintätilanteen itse ja kääntyvät työsuojeluviranomaisen puoleen vasta sitten, jos omat keinot eivät riitä ongelmatilanteen ratkaisemiseen. Asiaan puuttuminen varhaisessa vaiheessa on eduksi niin asianosaisille kuin työnantajalle.

TOIMINTAMALLI

Terveydelle haitallisen häirinnän ja epäasiallisen kohtelun hallinta JUVAN KUNTA.

Tällä työpaikalla häirintää ja epäasiallista kohtelua hallitaan seuraavalla tavalla:

Häirintää ei hyväksytä

Työpaikalla ja siellä tehtävässä työssä ei hyväksytä häirintää tai epäasiallista kohtelua. Työpaikan jokaisen työntekijän on vältettävä sellaista muihin työntekijöihin kohdistuvaa käyttäytymistä, joka aiheuttaa haittaa tai vaaraa heidän turvallisuudelleen tai terveydelleen.

Häirintään puututaan

Työnantaja huolehtii käytettävissään olevin keinoin, että terveydelle vaaraa aiheuttavaa häirintää tai epäasiallista käyttäytymistä ei esiinny työpaikalla. Vastuu tästä on työnantajalla ja esimiehillä. Myös työtovereiden odotetaan häirintää tai epäasiallista kohtelua havaitessaan ottavan sen puheeksi.

Häirinnällä tarkoitetaan

Häirintänä ja epäasiallisena kohteluna pidetään vakavanlaatuista kielteistä käyttäytymistä, joka on pitkään jatkuvaa ja toistuvaa. Joskus kertaluontoinen tilanne voi olla niin vakava, että myös se edellyttää puuttumista asiaan. Häirintäkokemus syntyy silloin, kun kielteisen käyttäytymisen kohteeksi joutunut kokee olevansa puolustuskyvytön tai ei voi itse hallita tilannetta.

Kielteinen käyttäytyminen voi ilmetä mm.

· sanattomina viesteinä (esim. ilmeet, eleet)

· yhteisöstä eristämisenä (esim. ei puhuta tai kielletään muitakin puhumasta ko. henkilön kanssa, ei tervehditä, ei kuunnella, rajoitetaan mielipiteen ilmaisua tai keskeytetään toisen puhe jatkuvasti, eristetään työskentelemään muista erillään)

· työnteon jatkuvana perusteettomana arvosteluna ja vaikeuttamisena (esim. jätetään tiedonvälityksen ulkopuolelle, työtä mitätöidään tai arvioidaan väärin perustein, annetaan tarkoituksettomia tai osaamiseen nähden ala-arvoisia taikka mahdottomia tehtäviä tai toisaalta jätetään ilman työtä)

· maineen tai aseman kyseenalaistamisena (esim. levitetään vääriä tietoja, puhutaan pahaa selän takana, haukutaan, nöyryytetään tai pilkataan)

· henkilökohtaisen koskemattomuuden loukkaamisena (esim. huutaminen, suulliset ja kirjalliset uhkaukset, käsiksi käyminen, suora väkivalta tai sukupuolinen häirintä ja ahdistelu)

Häirintää ei ole

Häirintää ja epäasiallista kohtelua eivät ole työtä ja työnjakoa koskevat asialliset päätökset ja ohjeet sekä työn ja työyhteisön ongelmien yhteinen käsittely, vaikka ne herättäisivätkin epävarmuutta, ahdistusta tai muita kielteisiä tunteita. Häirinnästä ei liioin ole kyse, jos henkilölle annetaan perusteltu huomautus tai rangaistus tai hänet päätetään ohjata työkyvyn arviointiin sen jälkeen, kun hänen kanssaan on keskusteltu asiasta.

Häirinnästä ja epäasiallisesta kohtelusta ilmoittaminen

Häirintää tai epäasiallista kohtelua kokeneen tulisi ottaa tapahtunut puheeksi ja kertoa kokemuksestaan joko välittömästi tai mahdollisimman pian henkilölle, joka hänen kokemanaan käyttäytyi epäasiallisesti. Parhaimmillaan tilanne voisi selvitä jo heidän kesken.

Työnantajan tilanteeseen puuttuminen edellyttää, että häirinnän kohteeksi joutunut ilmoittaa asiasta esimiehelleen joko itse, työsuojeluvaltuutetun, luottamusmiehen tai työterveyshuollon välityksellä. Jos häiritsevästi käyttäytyvä on henkilön esimies, asiasta ilmoitetaan esimiehen esimiehelle. Jos häiritsevästi käyttäytyvällä esimiehellä ei ole esimiestä, asiassa voi ottaa yhteyttä työsuojelupiiriin.

Häirinnän ja epäasiallisen kohtelun selvittäminen

· Mahdollisen häirinnän selvittäminen ja arviointi tehdään kuvattujen tilanteiden ja keskusteluissa esiin tulleiden seikkojen perusteella.

· Esimies tai tämän nimeämä henkilö selvittää mahdollisimman pian ensisijaisesti asianosaisten kanssa keskustelemalla tai tarvittaessa myös muulla tavoin tapahtumien kulun.

· Keskustelut käydään ja muut mahdolliset selvitykset tehdään omassa työyhteisössä luottamuksellisesti ja ilman ennakkoasenteita.

· Ratkaisut tehdään tosiasioiden perusteella.

· Häirinnän osapuolet ja esimies voivat pyytää apua ja tukea tarvittaessa luottamushenkilöiltä ja työterveyshuollosta.

Todetun häirinnän ja epäasiallisen kohtelun aiheuttamat toimenpiteet

· Tehdyn selvittelyn perusteella työnantaja toteaa, onko häirintää tapahtunut ja arvioi sen terveydellisen merkityksen.

· Tarvittaessa häirinnän tai epäasiallisen kohtelun lopettamisesta sovitaan yhdessä asianosaisten ja työnantajan kanssa. Sovituista menettelytavoista laaditaan pöytäkirja.

· Mikäli sopimukseen ei päästä, työnantaja päättää yksipuolisesti toimista häirinnän ja epäasiallisen kohtelun lopettamiseksi sekä myös mahdollisista kurinpitotoimista. Työnantaja tiedottaa häirinnän kohteeksi joutuneelle, että toimenpiteisiin on ryhdytty. Päätöksiä tehtäessä otetaan huomioon yhteistoimintasäännökset ja -sopimukset.

· Mikäli häirintä tai epäasiallinen käyttäytyminen jatkuu sovituista tai annetuista ohjeista huolimatta, esimies voi ryhtyä häiritsijään kohdistuviin kurinpitotoimiin (suullinen tai kirjallinen huomautus, kirjallinen varoitus tai työsuhteen päättäminen). Myös erityisen räikeä häirintä tai epäasiallinen kohtelu voivat johtaa suoraan kurinpitotoimiin.

· Muulle työyhteisölle kerrotaan asian ratkaisusta, jos ratkaisulla on merkitystä työyhteisön toimivuuteen. Tästä tiedottamisesta kerrotaan ennalta asianosaisille.

· Sovittujen toimenpiteiden seurantatavasta ja ajasta sovitaan asianosaisten kanssa.

Häirinnän ja epäasiallisen kohtelun ennaltaehkäisy

· Työpaikan koko henkilökunnalle tiedotetaan tästä häirinnän ja epäasiallisen kohtelun työpaikkakohtaisesta toimintamallista ja työpaikalla noudatettavista periaatteista.

· Uusi henkilökunta perehdytetään toimintamalliin ja työpaikalla noudatettaviin periaatteisiin.

· Esimiehet ja työsuojeluvaltuutetut perehdytetään häirinnän ja epäasiallisen kohtelun tilanteiden hoitamiseen.

· Työn turvallisuuden ja terveellisyyden edistämiseksi tehtävässä haittojen ja vaarojen selvityksessä kartoitetaan haitallisen häirinnän ja epäasiallisen kohtelun esiintyminen ja selvitysten perusteella olosuhteita muutetaan tarvittaessa.

· Esimiesten tekemässä tai muutoin tapahtuvassa työolojen jatkuvassa tarkkailussa kiinnitetään huomiota tämän toimintamallin mukaisen toiminnan toteutumiseen.

· Tämän toimintamallin toimivuutta arvioidaan työpaikalla sovittavalla tavalla.

Liite 11. Hyvinvoinnin ja terveyden vastuutahot– ja henkilöt

Työturvallisuus

Harri Martikainen

Hyvinvointisuunnitelma

Antti Äikäs

Oppilashuolto ja tukipalvelut

Pirkko Vihavainen

Kouluruokailu

Päivi Tiainen

Siivous

Pia Mäkeläinen

Erityisopetus

Anneli Ruotsalainen

Oppilaiden edustaja

Emmi Määttä

Kouluterveydenhuolto

Eija Luukkonen

Pääluottamusmies

Reijo Grönlund

Terveystieto

Tuula Kärkkäinen

Liikunta

Antti Äikäs

Oppilaskuntatoiminta

Antti Äikäs

Kunnossapito

Tiedottaminen

Hyvinvointihylly

Vanhempien kehitysehdotukset

Tavoitteiden asettaminen

Työsuojeluvaltuutettu

Harri Martikainen

Kasvatustavoitteet

Tavoitteiden seuranta

Toimintaohjeet

Hyvinvointikartoitukset

Tavoitteiden arviointi

Henkilökunnan tapahtumat

Kriisiapu

Eija Luukkonen

Lentopalloturnaus

Juha Pesonen

Miesten saunailta

Henkilökunnan hyvinvointi

Kisaveikkaukset

Antti Äikäs

Naisten saunailta

Kasvatus

Kaikki

Opetus

Kaikki

Yhteiset juhlat

Luokanvalvonta

Liite 12 Tavoitteen asettelun nelikenttämalli

TAVOITTEEN LAAJUUS

AIKAVÄLI

Laaja

Suppea / yksilöllinen

Lyhyt

Palautusvaunut

Vastuuhenkilöt:

Toteutumisarviointi: 30.5.2007

Roskien nosto koriin käytäviltä

Vastuuhenkilö:

Toteutumisarviointi: 13.4.2007

Pitkä

Ilmastointi /lukujärjestykset

Vastuuhenkilöt:

Toteutumisarviointi: 22.12.2007

Välituntitupakoinnin vähentäminen

Vastuuhenkilö:

Toteutumisarviointi: 30.5.2007