Sarjakuvista vähän enemmän

 

 

Aku Ankan parhaat: Suomalaisten suosikkisarjat. Suomentanut Jukka Lindfors... et al. Toim. Antti Hulkkonen. Sanoma Magazines Finland 2004.

 

Barks, Carl: Kummajaisia ja kuu-ukkoja. Suomentanut Markku Saarinen... et al. Toim. Antti Hulkkonen... et al.  Sanoma Magazines Finland 2005. Ankalliskirjasto 5.

 

Bilal, Enki: Metsästysretki. Teksti Pierre Christin. Suomentanut Nike Parland ja Ulrika Enckell. Tammi 1989. 

 

Bilal, Enki: Unien vankila. Suomentanut Nike Parland ja Ulrika Enckell. Tammi 1988. Nikopol-trilogia 2.

 

Comes, Didier: Lumikko. Suomentanut  Soile Kaukoranta. 2.p. Jalava 1999.

 

Fleming, Ian: James Bond. Kuvittanut John McLusky. Jalava 1989. Wanhat sarjat 18.

 

Fogeli: Puupään parhaat 1. Kustannus Mäkelä 1994.

 

Ola Fogelberg alias Fogeli on suomalaisen sarjakuvan isä. Hän syntyi 1894 ja kuoli 1952. Pekka Puupää -sarjakuva syntyi 30.4.1925 Kuluttaja-lehden sivuilla. Fogeli piirsi sarjaansa viikoittain yli 25 vuoden ajan. Puupää-hattu ojennetaan nykyäänkin vuosittain parhaalle suomalaiselle sarjakuvantekijälle. Armas Lohikosken elokuvat ovat edelleen tuoretta suomalaista viihdettä. PL

 

Franquin, Andre: Mustat sivut. Suomentanut Timo Reenpää. Oulun sarjakuvaseura 1992.

 

Vampyyrit sieppaavat loppuun ajaneen polkupyöräilijän. Metsästäjät osuvat aina itseensä. Puolustusministeri kuolee ambulanssia odotellessaan. Linnut syövät linnunsyöttäjän. Aseostaja sytyttää kranaatin sikarina. Avaruusaluksen suunnittelijoille on sattunut pieni virhe…

 

Sarjakuvapiirtäjä André Franquinin mustempi puoli. Marsupilamin luojalla ja Pikon ja Fantasion piirtäjällä on pimennyt. Kyytiä saavat niin metsästäjät, asetehtailijat kuin mutantitkin. Ei suositella herkkähermoisille eikä opettajille. PL

 

Gaiman, Neil: Nukketalo 1. Kuvittaneet Mike Dringenberg ja Malcolm Jones III. Jalava 1993. Sandman.

 

Goscinny, René & Uderzo, Albert: Asterix Britanniassa. Suomentanut Jorma Kapari. 5. p. Egmont 1999. Asterix seikkailee.

 

René Goscinnyn ja Albert Uderzon Asterix ilmestyi Ranskassa ensimmäisen kerran vuonna 1959 perustetussa sarjakuvalehdessä ”Pilote”. Ensimmäiset suomennokset ilmestyivät 1960-luvun lopulla. 1970-luvulla jokaista uutta Asterixia odotettiin kuin kuuta nousevaa. Eivätkä Asterixin parhaat osat ole menettäneet viehätystään vielä nykyisinkään. Tekijöiden roomalaisen ajan tuntemus on erinomainen, juonen hallinta laadukasta ja tilannekomiikka jaksaa naurattaa monta lukukertaa. PL

 

Groening, Matt. Koulu on yhtä helvettiä. Suomentanut Sari Luhtanen. Tammi 1992.

 

Groening, Matt: Lapsuus on yhtä helvettiä. Suomentanut Sari Luhtanen. 2. p. Tammi 1999.

 

Groening, Matt: Matkaopas helvettiin. Suomentanut Sari Luhtanen. Tammi 1994.

 

Groening, Matt: Rakkaus on yhtä helvettiä. Suomentanut Sari Luhtanen. Tammi 1998.

 

Groening, Matt: Työ on yhtä helvettiä. 3. p. Suomentanut Sari Luhtanen. Tammi 1998.

 

Heilä, Ilkka: Arkipäivän sankari. Arktinen banaani 1997. B.Virtanen 1.

 

Hergé: Päämääränä kuu. Suomentaneet Heikki ja Soile Kaukoranta. Otava 1989.

 

Hergen Tintti-sarjakuvat ovat alansa klassikoita. Parhaiden osien juonenkuljetusta on verrattu Shakespeareen. Kapteeni Haddockin kirosanoista on tehty oma hakuteos. Herrat salaisen palvelun komisariot Dupont ja Dupond jaksavat naurattaa. Ja tietenkin Tintillä on koira, Milou. PL

 

Hiltunen, Petri: Vala auringolle. Jalava 1997.

 

Hiltunen, Petri: Aavetanssi. Jalava 2000.

 

Iivari, Toni & Tuominen, Tomi: Kung fu -poliisit. Otava 2002.

 

Iivari, Toni: Kung fu -poliisit: Nuoret nälkäiset miehet. Kuvittaneet Tomi Tuominen ja Ville Pirinen. Otava 2003.

 

Itse valtiaat 2: Pehmoporvari. Toimittanut Jorma Reinilä. Sarjakuvatyöt ja ulkoasu Wallu ja Anssi Vaalio. Arktinen banaani 2002.

 

Jansson, Tove ja Lars: Muumipeikko 1. Suomentaneet Juhani Tolonen ja Anita Salmivuori.  WSOY 2004.

 

Tove Janssonin Muumipeikko on Suomen kansainvälisesti menestynein sarjakuva. Tove piirsi sarjakuvaa ensimmäiset 14 jaksoa yksin. Sitten hänen avukseen tuli hänen Lars-veljensä, joka alussa käsikirjoitti ja myöhemmin myös piirsi sarjakuvaa. PL

 

Jope: Lempi lentää. Sarjamafia 1988.

 

Jope: Hevirokkia navetassa? Kustannuskiila 1988. Näkymätön Viänänen. 

 

Juba: Minä Wagner. Otava 2002.

 

Koivisto, Tarmo: Sarjakuvia Suomesta. 2. p. Osuuskunta Käyttökuva 1984. Mämmilä 1.

 

Ensimmäinen Mämmilä-albumi vuonna 1978 oli kohauttava tapaus. Seuraavia albumeita sitten jo tiedettiin odottaa kieli pitkällä. Mämmilä oli ensimmäinen suomalaiseen todellisuuteen ankkuroitunut sarjakuva sitten Fogelin Puupään. Se seurasi tarkasti suomalaista rakennemuutosta tutunnäköisen kirkonkylän vinkkelistä. PL

 

Koivisto, Tarmo: Punkkia ja metsäkukkia. 3. p. Osuuskunta Käyttökuva 1988. Mämmilä 2.

 

Koivisto, Tarmo: Pässimäestä peltihalliin. 3. p. Osuuskunta Käyttökuva 1989. Mämmilä 3.

 

Koivisto, Tarmo: Pois tieltä. 2. p. Osuuskunta Käyttökuva 1990. Mämmilä 4.

 

Mämmilä on hyvin tutun tuntuinen kirkonkylä jossain Suomessa. Sen teollisuusaluetta hallitsee Crywood. Valtatien uusi linjaus kiinnostaa etenkin maanomistajia. Samalla kunnanvaltuusto päättää luksushuoltamon paikasta… Valtapelien joukossa jakaa Posti-Aune kirjeitä mopollaan, Lepolan ukko saunoo arkeologin kanssa hirsisaunassa ja rakkauskin roihahtaa yllättäen… PL

 

Koivisto, Tarmo: Kasvukipuja. Osuuskunta Käyttökuva 1986. Mämmilä 5.

 

Koivisto, Tarmo: Rakennemuutos rassaa. Osuuskunta Käyttökuva 1988. Mämmilä 6.

 

Koivisto, Tarmo: Riitaa ja rakkautta. Osuuskunta Käyttökuva 1990. Mämmilä 7.

 

Koivisto, Tarmo: Naapurin neekeri. Osuuskunta Käyttökuva 1992. Mämmilä 8.

 

Koivisto, Tarmo: Ladoja ja dollareita. Osuuskunta Käyttökuva 1994. Mämmilä 9.

 

Koivisto, Tarmo: Täällä tähtikiekon alla. Osuuskunta Käyttökuva 1996. Mämmilä 10.

 

Larson, Gary: Kaukana poissa. Suomentanut  Antti Marttinen. Semic 1991.

 

Lehikoinen, Jari: Rieku ja Raiku: Tiputarhan kuvakirja. Jalava 1996.

 

Manning, Russ: Tarzan: sunnuntaisarjat. Suom. Pekka Pakkala. Like 1997.

 

McDonnel, Patrick: Takkuinen tusina. Suomentanut Asko Alanen. Egmont 2002. Kamut 12. 

 

Erään kissan ja erään koiran tavallista elämää tavallisessa talossa? Kati ja Jalo palvovat lihakauppiasta ja rakastavat isäntäänsä ja emäntäänsä.

 

Kamut on täynnä oivalluksia, hienoa piirrostyyliä ja filosofointia. Sarjojen huumori perustuu eläinten ja eläintenomistajien tarkkaan havainnointiin. Tekijä tuntee kyllä hyvin myös satu- ja loruperinteemme. Sarja alkoi ilmestyä vuonna 1994. PL

 

Miller, Frank & Varley, Lynn: Yön ritari iskee jälleen. Suomentanut Jouko Ruokosenmäki. Egmont 2002.

 

Morris: Calamity Jane. Suomentaneet Soile ja Heikki Kaukoranta. 6.p. Otava 2001. Lucky Luke.  

 

Morriksen ja Goscinnyn Lucky Luke -sarjakuvia ovat kuluttaneet tuhannet lasten ja aikuisten kädet. Parhaat niistä ovat verrattomia, kuten Arkajalka, Calamity Jane ja Daltonin muori. Ja kyllä Morris ja Goscinny Villin Läntensä tuntevat kuin omat taskunsa. PL

 

Nizzi, Claudio & Capitanio, Aldo: Sininen takki, punainen sydän. Egmont 1999. Tex Willer. 

 

O´Donnell, Peter: Kaleeriorjat. Kuvittanut Jim Holdaway. Suomentanut Niina Lehtinen. Jalava 2001.

 

Otomo, Katsuhiro: Akira 1. Suomentaneet Eija Niskanen ja Ilari Seppä. 2.p. Like 1988.

 

Otomo, Katsuhiro: Akira 2. Suomentanut Mika Seppälä. Like 1996.

 

Otomo, Katsuhiro: Akira 3. Suomentanut Juha Ahokas. Like 1997.

 

Otomo, Katsuhiro: Akira 4. Suomentanut Juha Ahokas. Like 1997.

 

Otomo, Katsuhiro: Akira 5. Suomentanut Juha Ahokas. Like 1998.

 

Otomo, Katsuhiro: Akira 6. Suomentanut Juha Ahokas. Like 1998.

 

Otomo, Katsuhiro: Akira 7. Suomentanut Juha Ahokas. Like 2003.

 

Otomo, Katsuhiro: Akira 8. Suomentanut Juha Ahokas. Like 2003. 

 

Pirinen, Joakim: Sokeri-Sakari. Suomentanut Jukka Heiskanen. Jalava 1987. Sarjakuvan mestareita 11.

 

Prado, Miquelanxo: Liidulla piirretty viiva. Suomentanut Tarja Härkönen. Like 1993.

 

Pratt, Hugo: Corto Maltese Samarkandissa. Suomentanut Heikki Kaukoranta. Jalava 1988. Sarjakuvan mestareita 18. 

 

Roikonen, Jii: Jasso purkissa. Tammi 2002.

 

Roikonen, Jii: Jasso nurkissa. Tammi 2004.

 

Roikonen, Jii: Jasso, Lemmen kissa. Arktinen Banaani 2002.

 

Roikonen, Jii: Jasso ja kuumuikut. Hard & Pet 1996.

 

”Taidan olla fiksu tyyppi, kun häntänikin osaa puhua!” Näin toteaa Jasso, yksiössä asuva kissa. Jasso joutuu aina pulaan. Hän juuttuu postilaatikkoon ja viemäriin ja postiluukkuun. Mutta puhuva häntä auttaa pulasta.

 

Jii Roikonen on Juvan Koikkalasta kotoisin oleva graafikko ja sarjakuvataiteilija. Hänen Jasso-kissansa on jo yli kymmenvuotias. Jassolla on oma klubi, Internet-sivut ja vino pino albumeita. Jassoa on julkaistu myös Helsingin Sanomissa, Ilta-Sanomissa ja Enter-lehdessä. Viimeisimmät julkaisut ovat ”Jasso purkissa” ja "Jasso nurkissa", jotka ilmestyivät Tammen kustantamina neliväripainoksina. Jii Roikonen sai suomalaisen sarjakuvakentän arvostetuimman palkinnon, "Puupäähatun" vuonna 2005.  PL

 

Rosa, Don: Kadonnen kirjaston vartijat. Toimittanut Jukka Heiskanen ja Riku Perälä. Helsinki Media 2001.

 

Savolainen, Veikko: Joonas ja hypnoosimurha. Arktinen banaani 1997.

 

Scarpa, Romano: Lentävä skotlantilainen. Suomentanut Mary A. Wuorio... et al. Toim. Aki Hyyppä... et al. Sanoma Magazines Finland 2003. Ankantekijät 2.

 

Scott, Jerry & Borgman, Jim: Kaikki mitä et ole halunnut tietää teineistä? Suomentanut Markku Kontto. Arktinen banaani 2004. Jere 6.

 

Schulz, Charles M: Tenavat: Kaikki peliin! Suomentanut Juhani Tolvanen. Egmont 1999. Tenavat 49. 

 

Jaska Jokunen, Ressu-koira, Tellu ja hänen veljensä Beethoven, Maisa ja Pomo elävät koululaisten arkea.

 

Ensimmäinen Tenavat-sarjakuva ilmestyi Yhdysvalloissa 1950. Ikuisen epäonnistujan Jaska Jokusen, teräväkielisen Tellun, Ressun alias Punaisen Paronin ja muitten elämänmakuiset toilailut ja filosofoinnit ovat jaksaneet viihdyttää jo monia sukupolvia. PL

 

Smith, Jeff: Luupäät 1. Suomentanut Jorma Penttinen. 2. p. Like 2002. 

 

Luupäät on käsittämättömän hauska, hellyttävä ja jännittävä sarjakuva, jonka maailmassa on ripaus Ankkalinnaa, Tolkienia ja Grimmin satuja. Lohikäärmeet ilmestyvät juonen eri käänteissä, rottaoliot ovat suoraan pahimmista painajaisista ja kaavulliset oliot on kuin repäisty nykyfantasian peruskuvastoista. Luupäät on 1990-luvun tulokas kansainvälisellä sarjakuvakentällä. Albumissa on Neil Gaimanin esipuhe. PL

 

Smith, Jeff: Luupäät 2.  Suomentanut Jorma Penttinen. Like 1998.

 

Ensimmäisistä seikkailuistaan selvittyään Luupäät ovat kylän markkinoilla. Auvo ja Tahvo tiskaavat Tynnyrinpohjan ravintolassa maksaen velkojaan. Auvo on avannut vedonlyöntikioskin: kylän perinteiset lehmäravit on aina voittanut Venlan mummo. Nyt on haastajaksi ilmestynyt Ihmelehmä. Leppo vetäytyy metsään kirjoittamaan rakkausrunoa Venlalle, mutta on vähällä joutua kahden rottaolion piiraaseen. Miten käy, kun Leppo pinkoo pakoon rottaolioita ja lehmäravit lähestyvät seuraavassa käänteessä? PL

 

Smith, Jeff: Luupäät 3: Myrskyn silmä. Suomentanut Jorma Penttinen. Like 1996.

 

Smith, Jeff: Luupäät 4: Lohikäärmeentappajat. Suomentanut Jorma Penttinen. Like 1997.

 

Smith, Jeff: Luupäät 5: Kivileuka. Suomentanut Jorma Penttinen. Like 1998.

 

Smith, Jeff: Luupäät 6: Vanhan miehen luola. Suomentanut Jorma Penttinen. Like 1999.

 

Smith, Jeff: Luupäät 7: Aavepiirit. Suomentanut Jorma Penttinen.  Like 2002.

 

Smith, Jeff: Luupäät 8: Aarteenmetsästäjät. Suomentanut Jorma Penttinen. Like 2003.

 

Smith, Jeff: Luupäät 9: Sarvikruunu. Suomentanut Jorma Penttinen. Like 2004.

 

Spiegelman, Art: Maus 1-2. Suomentanut Jukka Snell. WSOY 2003.

 

Tanttu, Erkki: Rymy-Eetu urheilee. Otava 2002.

 

Taskinen, Kimmo: Herra ja moukka. Arktinen Banaani 2001.

 

Jussi Huttunen kuuntelee pihamaallaan aisakellon kilinää maantieltä. Kuuntelee, kuuntelee – nyt ei ole tavallinen reki ja tavallinen ajaja maantiellä. Ihan kuulostaa kirkonkellolta. Onko se tuomiopäivän kello, ja minuako se tullee hakemaan? Ja mikä sai sen juuttaan syntymä-hapannaama Issakaisen hymyilemään?

 

Sulkavalainen Kimmo Taskinen kertoo sarjakuvina neljä novellia: Juhani Ahon ”Tuomiokello”, Aapelin ”Issakaisen hyvä mieli”, Joel Lehtosen ”Herra ja moukka” ja Unto Eskelisen ”Tulukintavaekeoksia”. Savolaiseen sielunmaisemaan ja maisemaan nämä johdattavat mainiosti. Ja hahmoissa on tokkiinsa kirveellä veistettyä eleganssia. PL

 

Taskinen, Kimmo: Siunattu hulluus. Kemin Sarjakuvakeskus 2002.

 

Taskinen, Kimmo: Korpin nenä. Kemin sarjakuvakeskus 2004.

 

Tiainen, Marko: Revon tulta kannaksella. Jalava 2003.

 

Tiainen, Marko: Taipaleenjoen tulihelvetti. Jalava 2002.

 

Tiainen, Marko: Verinen hanki. Jalava 2003.

 

Tukiainen, Katja: Tyttöjen leikit. Jalava 1997.

 

Tukiainen, Katja: Tyttö ja mummo. Jalava 1999.

 

Watterson, Bill: Tiikeri on irti! Suomentanut Juhani Valli. Semic 1995. Lasse ja Leevi 8.

 

Bill Wattersonin Lassi ja Leevi -sarjakuvan maailmanlaajuinen menestystarina alkoi vuonna 1987. Jo vuonna 1988 suomennettiin ensimmäinen albumi näitten hurjapäitten tarinoita. Sarjakuvat ovat samalla sekä vauhdikkaita että filosofisia. Wattersonin piirrosjälki on erittäin hyvää ja tuo mieleen vanhoja klassikoita, kuten Herrimanin Krazy Katin. PL